–  Uusia ehdokkaita tilaisuuksien puuttuminen tai väen vähäisyys haitannee eniten, arvelee vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Sosiaalisen median merkitys korostunee huhtikuussa järjestettävissä kuntavaaleissa.

–  Sellaiset ehdokkaat, joilla on jo näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, ovat vahvoilla tänä keväänä, arvioi erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Borgin mukaan vaalitilaisuudet eivät ole enää pitkään aikaan olleet kovin keskeinen tiedonsaantikanava kampanjan aikana.

–  Myös kuntavaaleissa aiemmat tiedot puolueista ja ehdokkaista sekä kampanjan aikana perinteiset mediat ja internet ovat paljon tärkeämpiä tiedonsaannin kannalta, Borg toteaa.

Europarlamentaarikko ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä (vihr.) pitää tasa-arvon nimissä huolestuttavana, jos fyysiset kohtaamiset jäävät vaalien alla vähälle.

–  Tiettyjä ihmisryhmiä voi tavoittaa vain livenä.

Hän viittaa esimerkiksi asunnottomiin ja mielenterveyskuntoutujiin.

–  Moni ihminen ottaa minuun yhteyttä somessa tai puhelimitse, mutta ne, joiden ääniä oikeasti haluaisi enemmän saada kuuluviin, eivät välttämättä jaksa tai osaa tai pysty.

28-vuotias Alametsä nousi europarlamenttiin alkuvuodesta brexitin astuessa voimaan. Hän sai eurovaaleissa reilut 13  500 ääntä, mitä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena, sillä yleensä valtakunnallisissa eurovaaleissa menestyvät parhaiten pitkän linjan poliitikot.

Alametsän kampanjabudjetti oli verraten pieni, noin 5  000 euroa. Merkittävässä roolissa oli sosiaalinen media ja katukampanjointi.

–Tärkeää on dialogi, ei pelkästään somessa vaan ihmisiä tapaamalla. Olemme kuunnelleet ihmisten juttuja aika paljon, hän sanoo viitaten koko yli sadan hengen kampanjatiimiin.

Alametsä itse arvioi, että vaalimenestykseen vaikutti se, että kampanja keskittyi muihin sosiaalisen median kanaviin kuin enemmistön kampanjat. Koska hän halusi tavoittaa etenkin nuoret, kampanjointia tehtiin nuorten suosimissa palveluissa kuten Instagramissa, Jodelissa ja Redditissä.

Medianäkyvyyttä hän oli saanut myös kaupunginvaltuutettuna juuri ennen vaaleja.

Borgin arvion mukaan nuorille ja keski-ikäisille äänioikeutetuille netti ja sosiaalinen ja media ovat jo hyvin keskeinen vaalitiedon lähde, nuorille jopa tärkein. Karimäen mukaan nuorille myös vaalikoneet ovat merkittävä tiedonsaannin paikka.

Kaikista puolueista löytyy netissä ja somessa aktiivisesti kampanjoivia ehdokkaita mutta puolueiden välillä on myös eroja. Borgin mukaan tutkimukset osoittavat, että vihreät, perussuomalaiset ja kokoomus ovat tällä hetkellä nuorten silmissä suosituimpia puolueita, ja näissä puolueissa on paljon myös netti- ja somekampanjointia.

–  Muutkin puolueet ovat aktivoituneet tähän mukaan kovaa vauhtia, koska kasvava osa valitsijakunnasta on helposti tavoitettavissa netin välityksellä.

Yksi klassinen esimerkki poliitikkoprofiilin pitkälti verkon maailmassa luoneista on perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

–  Kun hän lähti politiikkaan, hänellä oli ollut jo tämä Scripta-blogi, jonka kautta hän on jakanut omia näkemyksiään, Karimäki sanoo.

Karimäen mukaan hyvässä kampanjassa yhdistyvät erilaiset viestintätavat ja -muodot. Perussuomalaiset ovat hänen mukaansa tutkitusti taitavia suuntaamaan viestinnän tyyliä ja sisältöä julkaisupaikan mukaan vaihdellen.

Yleisön huomio voidaan Karimäen mukaan ensin kiinnittää vaikkapa sosiaalisessa mediassa itseensä ottamalla räväkästi kantaa ajankohtaiseen kysymykseen tai kertomalla omasta elämästä jotain. Sen jälkeen voi kirjoittaa pidemmin ja vakavammin esimerkiksi blogissa.

Alametsästä tärkeintä ei ole, miten asiat sanoo vaan, ovatko ehdokkaan esiin nostamat aiheet ihmisten mielessä sillä hetkellä.

–  Olen oikeasti kuiva somepersoona itse. En yritä olla erityisen räväkkä ja kerätä klikkiotsikoita.

Hän kehottaa kaikkia ehdokkaita etsimään itselle mieluisan kanavan äänestäjien tavoittamiseen. Hän ei itsekään käytä kaikkia kanavia.

Alametsä ei ole vielä päättänyt, asettuuko ehdolle kuntavaaleissa.