Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti omassa ryhmäpuheenvuorossaan, että ylireagointi ja pelon ilmapiiri tuottaisivat ongelmia niin kansalaisten mielenterveyteen kuin maan talouteen.

Räsänen sanoi rohkaisevansa ihmisiä käsienpesuun, vaikka ministereitäkin on näistä kehotuksista moitittu. Räsänen painotti tutkimusnäyttöä käsien pesun tehosta.

– Muutkin tervehdykset kuin kättely voivat olla kohteliaita, hän lisäsi.

– Nyt ei ole sijaa syyttelylle vaan on yhteistyön aika..

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kiitti hänkin eduskuntaa hyvästä keskustelusta.

– Asioista pitää puhua rehellisesti, reilusti ja oikea-aikaisesti. Juvosen mukaan perussuomalaiset luottavat Suomen viranomaisiin.

– Ihmisiä ei pidä pelotella, Juvonen sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Terhi Koulumies ja keskustan kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen pyysivät kiinnittämään huomiota siihen, että myös ikäihmiset, jotka eivät ole netissä, saavat koronaviruksesta tietoa.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosta myöten painotettiin, että myös kausi-influenssaa vastaan kannattaa yhä ottaa rokote. Tällä voidaan estää sitä, että moni ihminen olisi sairaana yhtä aikaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki painotti hänkin käsien huolellista pesua ja sitä, ettei omia kasvoja kannata kosketella. Hän sanoi, että ohjeet voivat kuulostaa “vähän lapsellisilta”, mutta ne ovat toimivimpia.

Päivi Räsänen kiinnitti huomiota siihen, ettei laki turvaa tällä hetkellä ansionmenetyksiä, jos jokin ulkomainen taho julistaa suomalaisen henkilön tartuntataudin vuoksi karanteeniin. Hän viittasi Teneriffaan, jossa on karanteenissa suomalaisia. Räsänen kysyi, onko lainsäädäntöä tarpeen päivittää. Ministeri Pekosen mukaan lainsäädännön muutostarpeita selvitetään.

Keskustan kansanedustaja Juha Sipilä kiinnitti huomiota talouteen, joka on hyvin haavoittuva. Useat suomalaisten yritysten toimialat ovat riippuvaisia kiinalaisista komponenteista. Sipilän mukaan olisi hyvä EU-tasolla miettiä, voitaisiinko talouden toimitusketjuja siirtää takaisin EU:n tasolle. Hän kertoi myös suomalaisen yrityksen tekemästä pikakoronavirustestistä, jonka käyttöä lentokentillä voitaisiin edistää.

Perussuomalaisten puheenjohtaa Jussi Halla-aho sanoi, että on aivan oikein välttää sekä panikointia että paniikin lietsomista.

– Varautuminen ja panikointi ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kun varautuu ei tarvitse panikoida. Kukaan meistä ei vielä tiedä, miten koronaviruksen kanssa käy, mutta epidemioita, pandemioita ja muita paikallisia ja globaaleja vitsauksia varmasti tulee jatkossakin. Siitä pitävät huolen väestönkasvu, liikkuminen ja avoimet rajat. Luotamme hallituksen ilmoitukseen, että viranomaisten varautumistaso on riittävä. Kansalaisten varautumistaso ei välttämättä ole yhtä hyvä. Ehkä tämä olisi hyvä tilaisuus muistuttaa tavallisia ihmisiä kotivarankin tärkeydestä. Jos kansalaisella on aina komerossaan ruokaa viikoksi ja muita tarvikkeita, hänellä ei ole tarvetta rynnätä Alepan säilykepurkkihyllylle, hän totesi.

SDP:n kansanedustaja Kim Berg totesi hänkin pitävänsä tärkeänä, ettei paniikkia lietsota. Hän painotti, että Suomi on varautunut hyvin ja valmistaso on kohdillaan. Myös Berg painotti käsihygienian merkitystä.

Pääministeri Sanna Marin kiitti kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä asiallisesta ja hyvästä keskustelusta. Kansalaisilla mahdollisuus saada tilannekuva itselleen.

Marin pyrki vielä hälventämään huolia eräänlaisella rautalankamallilla: Pääministeri totesi, että 1/1000 on sairastunut Kiinan keskeisellä epidemia-alueella. Heistä noin 80 prosentilla tauti on hyvin lievä. Mikäli tilanne Suomessa olisi samankaltainen, puhuttaisiin joistakin tuhansista sairaustapauksista eli ei mittavasta määrästä tapauksia, kun esimerkiksi kausi-influeluenssaan sairastuu satojatuhansia Suomessa normaalisti. Näin ollen Suomessa todennäköisyys vakaviin koronavirusitapauksiin on vähäinen. Lisäksi terveydenhuoltohenkilökuntamme on erittäin asiantuntevaa.

Marin lisäsi tähän kuitenkin myös, että hallitus on varautunut myös siihen, jos tilanne kehittyisi niin, että sairaustapauksia tulisikin enemmän.

Aino-Kaisa Pekosen mukaan rokotteen kehittäminen koronavirukseen kestää 12–18 kuukautta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käyty keskusteluja Suomen osallistumisesta rokotteen kehittämiseen. Yksin Suomella ei kuitenkaan ole resursseja kehitystyöhön.