Lukuvuonna 2019-2020 tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti noin seitsemän prosenttia opiskelijoista. Kasvua edelliseen lukuvuoteen oli noin prosenttiyksikön verran.

Eniten osuus kasvoi ammatillista perustutkintoa suorittaneiden joukossa, jossa opintonsa keskeyttäneitä oli noin neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä lukuvuonna.

Kaikkiaan keskeyttämisprosentti oli ammatilliseen perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa noin 13.

-  Erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla keskeyttämisen taustalla voivat olla oman koulutusalan heikentyneet työllisyysnäkymät ja taloudelliset syyt.

Korkea-asteella päinvastainen kehitys

Myös lukiokoulutuksessa keskeyttäneiden osuus kasvoi edellisestä lukuvuodesta, mutta huomattavasti vähemmän kuin ammatillisessa koulutuksessa. Lukion jätti kesken hieman alle neljä prosenttia opiskelijoista. Kasvua edelliseen lukuvuoteen oli 0,6 prosenttiyksikköä.

Korkea-asteella opintonsa keskeyttäneiden osuus sen sijaan pieneni edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Ammattikorkeakouluissa osuus oli 0,3 ja yliopistoissa 0,4 prosenttiyksikköä pienempi.

-  Korkea-asteella korona-ajan poikkeusjärjestelyt ovat saattaneet vähentää opiskelijoiden työssäkäyntiä ja muuta vapaa-ajantoimintaa vähentäen sitä kautta koulutuksen keskeyttämistä, Hiltunen arvioi.

Ammattikorkeakouluissa opintonsa keskeytti lukuvuonna 2019-2020 noin seitsemän prosenttia opiskelijoista. Yliopistokoulutuksessa osuus oli hieman yli viisi prosenttia. Yliopistojen osuudessa on huomioitu sekä alemmat että ylemmät korkeakoulututkinnot.

Ammattikouluista valmistutaan yhä harvemmin tavoiteajassa

Lisäksi koronavuosi 2020 vähensi tutkinnon tavoiteajassa suorittaneiden opiskelijoiden määrää toisella asteella. Ammatillisen perustutkinnon suoritti loppuun reilut kaksi prosenttiyksikköä pienempi osuus opiskelijoita kuin edellisvuonna. Kaikkiaan ammatilliseen perustutkintoon valmistui vuonna 2020 tavoiteajassa kolme viidesosaa opiskelijoista.

Tilastokeskuksen mukaan kyseessä on pidemmän ajan trendi.

-  Ammatillisen koulutuksen läpäisy on heikentynyt jo neljän vuoden ajan. Koulutuksen aloittaneissa vieraskielisten osuus on kasvanut viime vuosina, mikä on mahdollisesti vaikuttanut opintojen läpäisyaikaan, yliaktuaari Anna Loukkola sanoo tiedotteessa.

Lukiostakin valmistuttiin aiempaa vähemmän tavoiteajassa. Ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa noin prosenttiyksikön pienempi osuus kuin edellisenä vuonna. Yhteensä neljä opiskelijaa viidestä valmistui lukiosta tavoiteajassa vuonna 2020.

Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa tutkinnon läpäisy tavoiteajassa pysyi edellisvuoden tasolla eli hieman alle 60 prosentissa. Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa suorittaneiden osuus jopa kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä. Osuus nousi hieman yli kolmannekseen kaikista ylempää korkeakoulututkintoa suorittaneista yliopisto-opiskelijoista.

-  Koronavuosi on voinut vaikuttaa suotuisasti yliopistossa loppusuoralla olleiden opintojen loppuun saattamiseen. Heikentynyt työllisyystilanne on mahdollisesti toiminut kannustimena. Toisaalta opiskelun ohella työssäkäynti on ollut vähäisempää, Loukkola sanoo.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen suorittamisen tavoiteaika on 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta sekä yliopistokoulutuksen ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuotta.