Keskusta ryömii gallupeissa, mutta on ennenkin yllättänyt sitkeydellään ja vaalityöllään. Tämän lisäksi erityisesti oikeistohallitus vaatisi vakautensa vuoksi keskustan mukaan. Kosijoita hallitusneuvotteluihin saattaakin riittää, vaikka kansanedustajamäärä putoaisi historiallisen alas.

Koska oikeistohallituksen synty voi hyvinkin olla keskustan varassa, sille aukeaa myös merkittävä pelin paikka. Pieneksikin kutistunut puolue voi sanella tiukat ehdot osallistumiselleen.

Tätä taustaa vasten keskustan hiljattain julkaisema talouspoliittinen ohjelma kannattaa lukea. Ohjelma on pitkä, ja se sisältää paljon konkreettisia esityksiä ja selkeitä visioitakin.

Lista on hajanainen, mikä selittynee osin elinkeinoministerin lempihankkeiden ja toisaalta puolueen varapuheenjohtajana toimivan startup-etujärjestön toimitusjohtajan kautta.

Keskusta sitoutuu valtionvarainministeriön näkemykseen yhdeksän miljardin euron sopeutustarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Tuleva vaalikausi vaatii puolueen mielestä 4,5-5,5 miljardin sopeutusta.

Näistä menoleikkauksilla saadaan kasaan 2,5-3 miljardia, jonka lisäksi verotusta voidaan paikoin kiristää sekä toteuttaa työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavia uudistuksia.

Kokonaisveroastetta puolue ei kuitenkaan halua nostaa, joten suuri siivu sopeutuksesta pitäisikin tulla nopeutuvan talouskasvun kautta. Se on hyvä tavoite, mutta varsin epävarma lopputulos.

SIIHEN nähden, että keskusta jaottelee ajatuksensa yksityiskohtaisesti, itse toimenpidelista on pieni pettymys. Leikkauskohteita ei juuri luetella – sen sijaan myös uusia menokohteita tai veronkevennysesityksiä senkin edestä.

Keskustan ohjelma sisältääkin huomattavan määrän erilaisia uusia verovähennysehdotuksia. Ne voivat sinällään edistää hyviä tarkoituksia, mutta väistämättä aiheuttavat reikiä veropohjaan, kannustavat verosuunnitteluun ja tekevät verotuksesta vaikeaselkoisempaa.

Ekonomistien suosima periaate matalista verokannoista ja vähistä erityisvähennyksistä ei saa ymmärrystä keskustan talouskirjureilta. Ei myöskään listaamattomien yritysten verokohtelun muutos, jota valtiovarainministeriö on pitänyt esillä vuosia.

Keskustan tässä hallituksessa torppaama arvonnousuvero tekee ohjelmassa paluuta – nyt puolueen vaatiessa ”Suomessa syntyneen arvon verottamista Suomessa”.

TYÖLLISYYDEN vahvistamiseen keskustalla on kiinnostavia ideoita. Eläkeläisiä halutaan kannustaa veroporkkanalla pysymään työelämässä.

Pitkäaikaistyöttömille ehdotetaan mallia, jossa työllistymisen alussa sosiaalituet eivät putoa, mutta vastaavasti työnantaja saisi maksaa työehtosopimuksen alle menevää palkkaa.

Rohkea on myös avaus kilometriverosta, jolla tultaisiin tulevaisuudessa korvaamaan muun muassa laskussa olevan polttoaineveron tuotto.

Tälle ehdotukselle voi toivoa reilua käsittelyä sen ollessa tavalla tai toisella mitä todennäköisimmin edessä – ja valmistelu on parempi aloittaa ajoissa. Myös ohjelman linjauksille erilaisten lupakäytäntöjen sujuvoittamisesta ja nopeuttamisesta on helppo antaa tuki.

Monet lupaprosessit investoinneista työperäiseen maahanmuuttoon kestävät aivan liian pitkään.

KESKUSTA linjaa, itselleen sopivasti, vahvan aluepolitiikan puolesta. Mutta vaikka pk-seudunkin menestyksen merkitys koko Suomen kilpailukyvylle mainitaan, ohjelman toteutus merkitsisi selkeää tulonsiirtoa keskuskaupungeista muualle maahan.

Rajuimpia ovat esitykset erityistalousalueista, joilla sovellettaisiin kevyempää verokohtelua ja heikompia työehtoja.

Ajatuksena on varmaankin panostaa muuttotappioalueiden elinvoimaan. Mutta kysymys kuuluu, eivätkö asunnot ja toimitilat ole jo nyt pienillä paikkakunnilla hyvin edullisia ja alueellisia tukia paljon saatavilla?

Mikä olisi tarpeeksi ja eikö mikään hinta ole liian korkea? Pikemminkin koko Suomen tulisi olla kansainvälisiä sijoituksia houkutteleva erityistalousalue.

KANSAINVÄLINEN osuus ohjelmassa on verrattain pieni ja se noudattelee pitkälti kansallista konsensusta tiukan eurolinjan osalta. Keskusta pitää tärkeänä sekä kotimaista kehystä että euroalueen sääntöjärjestelmää, joka huolehtii alijäämien rajoittamisesta. Yhteinen lisävelka torjutaan.

Linjaukset ovat selkeitä, mutta kysymys kuuluu, onko keskusta uskottava ”tiukan linjan” edustaja ja pitäisikö se hallituspuolueena näistä kiinni, mikäli EU:ssa jouduttaisiin kalkkiviivoille?

Sarjassa Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi keskeisimpien puolueiden talouspoliittisia linjauksia.