Asiasta kertoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz ministeriön tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa rahat tulevat ministeriön budjetista. Hakijat voivat olla kaupallisia uimakouluja, yhteisöjä tai uimavalmentajia.

-  Opetuksen järjestäjät voivat siten esimerkiksi mahdollistaa tehokkaamman uimaopetuksen ja tarjota opetusta enemmän. Mahdollisesti rahaa voidaan suunnata myös tukemaan erityisryhmiä, hän sanoo.

Suomessa uimataito on määritelty kansalaistaidoksi ja jokaisella Suomessa asuvalla tulisi olla mahdollisuus oppia uimaan. Uimataidon rajaksi on määritelty, että pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

LASTEN JA NUORTEN uimataito on tutkitusti heikentynyt viime vuosina. Viimeisimmän uimataitoa mitanneen tutkimuksen mukaan vuonna 2022 kymmenvuotiaista 45 prosentilla oli heikko uimataito. Vielä viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen liki 80 prosenttia Suomen kymmenvuotiaista oli uimataitoisia. Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopistossa.

Yleisen heikkenemisen lisäksi uimataito on Adlercreutzin mukaan myös eriytynyt yhteiskunnassa.

-  Jotkut osaavat uida varsin hyvin, mutta heikkojen määrä on kasvanut, hän sanoo.

Lisäksi tiettyjen maahanmuuttajaryhmien keskuudessa uimataito saattaa olla heikko. Syynä saattaa Adlercreutzin mukaan olla esimerkiksi erot kulttuurisessa traditiossa.

-  Välttämättä ei ole sitä perinnettä, että uintiopetusta edes pohditaan.

Hänen mukaansa voitaisiin miettiä, tulisiko valmistavassa opetuksessa ja kotoutumisessa nostaa uimataidon merkitystä esille.

-  Uinti on osa liikkumista ja tärkeä taito maassa, jossa on 180  000 järveä ja kohtalaisen pitkä pätkä rannikkoa, Adlercreutz sanoo.

Ministeriö tulee Adlercreutzin mukaan myös käynnistämään selvityksen perusopetuksen liikuntatunneilla toteutettavan uimaopetuksen vahvistamiseksi. Tulokset julkaistaan talvella 2026.

UIMAOPETUS on osa koulujen opetussuunnitelmaa, ja kouluilla onkin Adlercreutzin mukaan keskeinen rooli uimaopetuksen järjestämisessä ja tarjoamisessa. Hänen mukaansa osassa kouluja uimaopetuksen järjestäminen sujuu tällä hetkellä ongelmitta, mutta joissain kunnissa opetuksen järjestämisessä on haasteita.

Kuntaliiton teettämän tuoreen kyselyn mukaan keskeiset haasteet ovat pula uimahalleista, uimaopettajista sekä pitkät kuljetusmatkat uimaopetukseen.

Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole omaa uimahallia, jolloin kuljetusmatkat uimahalliin voivat venyä jopa sadan kilometrin pituisiksi, tiedotteesta selviää.

Oma vaikutuksensa uimataidon heikkenemiseen on ollut myös koronapandemialla, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta kerrottiin heinäkuussa STT:lle.

Korona-aikaan uimahallit olivat pitkään kiinni, mikä vaikeutti lasten ja nuorten pääsyä uimaopetuksen pariin. Tämä taas aiheutti niin sanottua uimataitovelkaa. Lisäksi lapset eivät hakeutuneet uimaopetukseen korona-ajan jälkeenkään siinä määrin kuin aikaisemmin.

Teksti: STT / Vilma Malmgren