Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotustilaisuudessa tiistaina kerrottiin, kuinka suomalaisnuorten Pisa-tulokset olivat laskeneet jälleen. Eniten tulokset olivat laskeneet matematiikassa ja lukutaidossa.

– Jopa joka neljäs pärjää matematiikassa heikosti. Tämän lisäksi lukutaidon lasku oli viidenneksi suurinta muihin osallistuneisiin maihin verrattuna. Nämä ovat hyvin merkittäviä ja vakavia muutoksia, Tuula Haatainen sanoo tiedotteessaan.

Nasima Razmyar huomauttaa, että tämä on pitkäaikaisen kehityksen tulos. Hän on erityisen huolissaan lukutaitopisteiden laskusta.

Lukutaito ja luetun tekstin ymmärtäminen on avainasemassa kaikkien aineiden opiskelussa, Haatainenkin summaa. Hän korostaakin lasten lukuharrastuksen tärkeyttä.

RAZMYAR toteaa, että vaikuttavia syitä laskeviin tuloksiin on monia, mutta Suomella ei ole varaa piiloutua yhdenkään syyn taakse. Esimerkiksi koronapandemia on vaikuttanut sekä Suomen että verrokkimaiden tuloksiin, mutta se ei ole ainoa syy, hän toteaa.

– Myös sosioekonomisen taustan vaikutus on Suomessa kasvanut vuoden 2009 tulosten jälkeen jatkuvasti, mikä on erittäin huolestuttavaa. Poliittisessa keskustelussa osa on pitkään antanut ymmärtää, että syynä olisi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä, mutta tulokset osoittavat, että tulokset ovat laskeneet kaikilla ja kaikkialla, Razmyar sanoo.

Myös Tuula Haatainen nostaa esiin huolensa oppimistulosten erityitymisestä perheiden sosioekonomisen taustojen mukaan.

– Pisa-tuloksetkin vahvistavat sitä, miten työttömyys ja pienituloisuus vaikuttavat perheen lasten menestymiseen kouluissa. Toivon, että Orpon hallituksen päätökset eivät pahenna eri sosioekonomisessa asemassa olevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa. Nämä tulokset puhuvat sen puolesta, kuinka oppimisen tuen vahvistamista on jatkettava ja riittävä rahoitus turvattava, Haatainen painottaa.

VOIVOTTELUN sijaan on tehtävä poliittisia päätöksiä, joilla kurssi käännetään, Razmyar sanoo. Hän toivoo, että Pisa-tulokset ovat kansallinen herätys.

– Tämä oli koulutuksen lopullinen hätähuuto Suomen päättäjille. Asian kaunistelu ei tule tilannetta muuttamaan. Tulokset yksinkertaisesti tarkoittavat sitä, että poliitikoilta odotetaan nyt ratkaisuja. Se tarkoittaa isoja panostuksia, ei puolivillaista lisärahoitusta. Nykyisetkin koulutuspanostukset jäävät mitättömiksi, kun samanaikaiset kuntien valtionosuuksien indeksileikkaukset syövät niiden vaikuttavuutta. Tämänkin hallituksen koulutuksen erityissuojelus tarkoittaa loppupeleissä leikkauksia, Razmyar sanoo tiedotteessa.

– Suomessa on toteutettava pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa, jonka on näyttävä myös rahoituksessa. Mikäli haluamme olla koulutuksen huippumaa jatkossakin, on meillä oltava yhteinen tavoite ja yhteiset keinot, hän jatkaa.

Tuula Haatainen antaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle kiitosta oppituntien lisäämisestä perustaitoihin, kuten matematiikkaan ja lukutaitoon.

– Samalla on ollut kuitenkin järkyttävä kuulla kouluvierailujen yhteydessä, kuinka oppilailla ei ole riittäviä oppimateriaaleja, kuten esimerkiksi tehtäväkirjoja. Koulutuksen kivijalka on kunnissa, jonka vuoksi kuntien rahoitusasema on indeksijäädytysten ja ylimääräisten leikkausten keskellä turvattava, Haatainen sanoo.