-  Lukutaito on ehkä osaamisen muutoksessa kaikista huomionarvoisin. 490 pistettä on nyt historiallisen heikko tulos. Vielä edellisellä kierroksella oltiin 520 pisteen tietämillä, yliopistotutkija Arto Ahonen Jyväskylän yliopistosta kertoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Matematiikassa heikkojen osaajien osuus on Suomessa kasvanut neljännekseen, kun heitä oli vielä 2000-luvun alkupuolella vain noin seitsemän prosenttia. Samalla erinomaisten osaajien osuus on laskenut alle kymmenesosaan.

Myös luonnontieteissä heikentyminen on ollut tasaista, mutta ei niin voimakasta kuin matematiikassa. Luonnontieteissä tulokset ovat Ahosen mukaan edelleen varsin hyvällä tasolla.

Hän huomautti kuitenkin, että ilmiö on maailmanlaajuinen. Uudessa Pisa-tutkimuksessa oppimistulokset heikkenivät poikkeuksellisesti valtaosassa OECD-maita.

-  Suunnan kääntäminen ei ole helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole, Henriksson sanoi.

PISA-TUTKIMUSOHJELMA selvittää OECD-maiden 15-vuotiaiden nuorten osaamista yleensä kolmen vuoden välein. Uusin tutkimus on tehty vuonna 2022.

Suomalaisnuorten pistemäärien keskiarvot ovat laskeneet melko tasaisesti vuosituhannen alun huippuvuosista, mutta nyt lasku on kiihtynyt. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kuvasi Pisa-tuloksia tuoreeltaan “suoranaiseksi romahdukseksi”.

Suomen oppimistulokset ovat silti yhä OECD:n keskiarvon yläpuolella, koska laskua on ollut myös muualla.

Pisa-tutkimuksen pääalueena oli tällä kertaa matematiikka, jossa Suomi oli vielä 2000-luvun alussa kahdella tutkimuskerralla vertailun kärjessä. Vuonna 2018 Suomen sijoitus oli 11:s ja uusimmassa tutkimuksessa 20:s.

Maiden väliseen vertailuun on tosin suhtauduttava varauksella, sillä kaikissa maissa vastausaste ei yltänyt Pisa-tutkimuksen standardeihin. Lisäksi matematiikan tuloksissa Suomi sijoittui osaksi usean maan joukkoa, joiden väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Parhaiten matematiikassa pärjäsi joukko itäisen Aasian maita ja alueita, kärjessä Singapore. Euroopan maista paras tulos oli Virolla, joka oli seitsemäntenä.

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli 484 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 472. Suomessa keskiarvo oli 64 pistettä matalampi kuin huippuvuonna 2006.

Matematiikan osaaminen on Suomessa laskenut tasaisesti sekä tytöillä että pojilla, kun tuloksia verrataan edelliseen tutkimukseen. Edellisen matematiikkaan keskittyneen tutkimuksen jälkeen tulokset ovat alimmassa sosioekonomisessa taustassa heikentyneet hieman enemmän kuin ylimmässä.

-  Osaamiserot ovat kasvaneet, ja myös kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on jatkanut kasvuaan, Henriksson kuvaili tiedotustilaisuudessa.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset olivat kaikissa aineissa keskimäärin heikompia kuin syntyperäisten suomalaisten. Uusimmassa tutkimuksessa ero matematiikassa ja luonnontieteissä kapeni hieman, koska syntyperäisten suomalaisten tulokset laskivat enemmän.

PISA-TUTKIMUS toteutettiin vuonna 2022 kahdeksannen kerran. Suomesta mukana oli 241 koulua ja yli 10  000 oppilasta. Uusimman ja edellisen tutkimuksen välissä oli poikkeuksellisesti neljä vuotta, sillä vuonna 2021 toteutusta lykättiin vuodella koronaviruspandemian vuoksi.

Yliopistotutkija Ahonen ei suoralta kädeltä laittanut maailmanlaajuista pudotusta esimerkiksi koronaviruksen piikkiin, vaikka pandemia onkin voinut kiihdyttää pidempiaikaista trendiä.

-  Ei ole mitään yhtä selittävää tekijää. Näkisin, että tässä on iso järjestelmätason pudotus, hän sanoi.

Koronatilanne ei näytä ainakaan yksiselitteisesti selittävän myöskään Suomen tulosten laskua, opetus- ja kulttuuriministeriö huomautti tiedotteessa. Suomalaisnuorilla oli pääosin hyvä luottamus kykyihinsä, ja esimerkiksi kokemukset korona-ajan koulunkäynnistä olivat keskimäärin hyviä.

Matematiikkaan liittyvä ahdistus oli OECD-maiden vähäisintä, ja lähes neljä viidestä koki opettajan antavan lisäapua tarvittaessa. Ministeriön mukaan oppilaiden asenteissa näyttää tapahtuneen monin paikoin positiivista muutosta, mutta se ei näytä heijastuvan osaamiseen.

Ministeri Henriksson totesi tiedotustilaisuudessa, että pitkittynyt pandemia on väistämättä vaikuttanut ikäluokkaan ja etäopetus oli haasteellista esimerkiksi tukea tarvitseville ja kielivähemmistöihin kuuluville oppilaille. Henriksson sanoi, että on yhteinen velvollisuus pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret saavat perustaidot, jotta he voivat edetä opinnoissaan ja elämässään.

Hän lisäsi olevansa ylpeä siitä, että hallitus panostaa koulutukseen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitus lupasi jo hallitusohjelmassa, että perusopetusta vahvistetaan 200 miljoonalla hallituskauden loppuun mennessä.

-  Haluamme, että jokainen lapsi osaa lukea, kirjoittaa ja laskea, että on riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa, Henriksson sanoi.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.45.