”Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista” – Ihalainen: Nuorisotakuun periaatteita ei saa unohtaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Joka kesä tuhannet nuoret joutuvat käsittelemään karvaan pettymyksen: opiskelupaikka jäi haaveeksi ja edessä on epävarma syksy. Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun tarkoitus on poistaa epävarmuutta ja tarjota nuorelle erilaisia mahdollisuuksia edetä kohti omaa opiskelupaikkaa, vaikka se kevään yhteishaussa olisikin jäänyt vielä saamatta.

Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mielestä laadukas ja ajantasainen koulutus on tehokasta työllisyyspolitiikkaa ja parasta työsuhdeturvaa työelämän muutoksissa.

– Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Pelkän peruskoulun varassa työllisyysaste on noin 40 prosenttia kun keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen työllisyysaste noin 80 prosenttia. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarviot ovat miehillä vain 24 vuotta ja naisilla 20,6 vuotta. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on tehokas keino varmistaa, että nuoret eivät putoa koulutuksen ulkopuolelle ja varmin keino tukea työllistymistä, Ihalainen sanoo.

Ex-työministeri muistuttaa tiedotteessaan, että SDP on ollut nuorisotakuun rakentaja ja kehittäjä.

Nuorisotakuun idea on rakentaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kautta siltoja työmarkkinoille niin, että nuoren eri elämänvaiheet ovat turvallisesti hallussa.

– Liian monella nuorella ei ole pyrkimyksistään huolimatta haluamaansa koulutuspaikkaa. Niille nuorille, joilla ei ole eri syistä johtuen riittäviä edellytyksiä suoraan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, tarvitaan paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavassa koulutuksessa, työpajassa tai kymppiluokalla.

Kymppiluokkaa olisi Ihalaisen mukaan syytä kehittää uudeksi avoimeksi toiseksi asteeksi. Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä enää peruskoulussa. Hän voisi korottaa peruskoulun arvosanojaan tutkintojen avulla ja samalla tehdä avoimia opintoja toisella asteella aineissa, joita hän opintojaan jatkaessa tarvitsee.

– Niille nuorille, jotka eivät heti löydä tai pääse nuoriso- ja koulutustakuuidean mukaisesti opiskelemaan, tarjotaan työ- harjoittelu-, työkokeilu-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Tätä tuetaan yhdistetyllä uudella palkkatuella, johon on varattava riittävä rahoitus.

– SAK:n tavoittelema Perustaitotakuu vastaa meidän käsityksiämme siitä, millaisia panostuksia meidän on tehtävä työllisyysasteen parantamiseksi ja inhimillisen pääomamme vahvistamiseksi. Tarvitsemme myös koulutuksellisia toimenpiteitä toisaalta pelkän peruskoulun varassa olevien koulutustason nostamiseksi sekä tukemaan ihmisiä työelämän muutoksista selviämisessä.

Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä enää peruskoulussa.

Ihalainen jatkaa, että myös nuorten aikuisten osaamisohjelma tulee vakinaistaa ja varmistaa, että kaikilla nuorilla aikuisilla on riittävä toisen asteen koulutus ja tutkinto. Tämä koskee noin 100 000 nuorta aikuista. Nuorille tarkoitettu nuorisolain ns. yhden luukun palvelumalli – ohjaamot – tulee turvata koko maata kattavaksi.

– Nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta opinnoissa, ja työmarkkinoille siirryttäessä opiskelijalla tulee olla nimetty opinto-ohjaaja. Tavoite tulisi olla, että yhdellä opinto-ohjaajalla olisi enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa.

Pidän hyvänä ideana n. 2+1 –mallia, jossa opiskelija opiskelee kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja vuoden oppisopimuksella.

Reformin yksi heikkous perusopetuksen vähäisyyden ohella on se, ettei työpaikoilla tapahtuvaa oppimista varten lisätä siihen riittävästi voimavaroja työpaikkaohjaajien työajan käyttöön tai taloudellisiin korvauksiin. Työpaikkaoppiminen edellyttää myös opettajien uusia kehittämis- ja lisäkoulutusresursseja.

– Työelämälähtöisestä oppisopimuskoulutuksesta tulisi tehdä houkuttelevampi valinta niin nuorille kuin yrityksille. Riittävän tasoisten koulutuskorvausten lisäksi tulisi oppisopimuskoulutusta kehittää myös siten, että oppisopimuksella opiskeleva voisi tehdä oppisopimuksen useamman pk-yrityksen kanssa. Näin jaettaisiin yrityksille tulevaa vastuuta ja lisättäisiin halukkuutta järjestää oppisopimuskoulutusta. Pidän hyvänä ideana n. 2+1 –mallia, jossa opiskelija opiskelee kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja vuoden oppisopimuksella.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on tärkeää varmistaa koulutuksen laatu ja varmistaa jatko-opintokelpoisuus, jotta mahdollisuudet edetä opinnoissa ovat auki myös ammatillisen koulutuksen valinneille.

 

”Olen itse kohdannut niin asiatonta puhetta kuin asiatonta koskettelua kansanedustajana” – Li Andersson osallistuu #metoo-keskusteluun

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Monien muiden poliitikkojen tavoin myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson osallistuu Facebook-päivityksellä seksuaalista häirintää vastustavaan #metoo-kampanjaan.

– Olen nähnyt niin monta #metoo-häsäriä mun sosiaalisissa medioissa. Jotkut jakavat myös tarinoita, mutta suurin osa tyytyy vain viestimän, että “kyllä, minäkin”. Tarinoiden kertominen on kaikkea muuta kuin helppoa. Muistot seksuaalisen häirinnän, ahdistelun tai asiattoman kohtelun kohteeksi joutumisesta ovat kipeitä ja niihin liittyvät yleensä myös häpeän ja syyllisyyden tunteita, Andersson kirjoittaa.

Hän uskoo, että monet myös jättävät kokemuksiaan kertomatta siksi, että pelkäävät kommentteja joissa vähätellään mitä he ovat kokeneet, tai joissa syytetään ylireagoinnista tai kaikkien miesten syyllistämisestä.

– Ei tässä ole siitä kyse. Kampanjan arvo on siinä, että se tekee näkyväksi ongelman, joka on laajalle levinnyt ja suuri. Se tekee näkyväksi, kuinka moni kantaa mukanaan tarinoita pelottavista ja ahdistavista kokemuksista. Ja se nostaa esille, kuinka arvottomaksi ihminen helposti tuntee itsensä, jos valtaa pitävä ahdistelee seksuaalisesti.

Pettymys ”hyvien ihmisten hiljaisuuteen”.

Li Andersson muistuttaa, ettei politiikkakaan ole ahdistelusta vapaa.

– Vaikka traumaattisimmat henkilökohtaiset kokemukseni ovat politiikan ulkopuolelta, olen itse kohdannut niin asiatonta puhetta kuin asiatonta koskettelua kansanedustajana. Häirintä ja ahdistelu ovat valitettavasti niin yleistä, että siihen voi törmätä niin kadulla kuin joukkoliikenteessä, baarissa kuin työpaikalla tai koulussa.

Andersson toivoo, että #metoo:n kaltaiset kampanjat johtavat siihen, että ongelmasta ei olla hiljaa ja että sitä ei vähätellä.

– Olen jo kauan aikaa itse ollut pettynyt siihen, mitä kutsun “hyvien ihmisten hiljaisuudeksi”. Että niin usein on ihmisiä paikalla, jotka myös voisivat ääneen puuttua, mutta valitsevat hiljaisuuden.

 

Ministeri kertoo, kuinka häntä ahdisteltiin: ”Olen miettinyt sitä puistatuksella viime päivinä paljon”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo avoimessa Facebook-päivityksessään, kuinka häntä ahdisteltiin vuosi sitten.

”Olen miettinyt sitä puistatuksella viime päivinä paljon. Puolituttu mies tuli sidosryhmäkekkereillä käytävällä vastaan. Oli alkuilta. Olin matkalla naistenhuoneeseen. Hän halasi liian läheisesti, halasin sopivan etäisesti takaisin. Otin pari askelta taaksepäin. Sitten hän yhtäkkiä tarrautui minuun epäsopivalla tavalla ja kysyi virnistellen: ”Olet varmaan perehtynyt soteen ihan täysin rinnoin”.”

Saarikon mukaan tilanteessa pahinta oli se, ettei hän pystynyt sanomaan mitään.

”Otin pari lisäaskelta taakse ja peruutin itseni pois. Vasta monta hetkeä myöhemmin tajusin mitä oli tapahtunut. Suututti, hävetti, ahdisti.”

Saarikko kirjoittaa #metoo-kampanjasta, että on ollut ravistelevaa lukea ihmisten kokemuksia ahdistelusta ja seksuaalisesta häirinnästä.

”Ne suututtavat ja tekevät surulliseksi. Kirjoituksista näkee, miten iholle muistot tulevat.”

AVAINSANAT

Uusi, reaaliaikainen datasivusto nuorten syrjäytymisestä aukeaa – professori: ”Maailman parhaita rekistereitä hyödyntävä työkalu”

Professori Juho Saari kertoo Facebook-sivuillaan uudesta hankkeesta, joka on tulossa julki jo ensi viikolla.

Saaren mukaan suomalaisia nuoria koskevan tutkimuksen ja keskustelun maailma on olennaisesti muuttumassa.

”Me-säätiö julkaisee kaikille avoimen datasivuston 24.10. klo 14, josta voi reaaliaikaisesti seurata syrjäytyneiden nuorten määrää. Maailman parhaita rekistereitä hyödyntävä työkalu on kaikille avoin ja sieltä pääsee katsomaan syrjäytymislaskurista, mikä on nuorten tilanne eri puolilla Suomea”, Saari kirjoittaa.

Hän on liittänyt päivitykseensä myös ”havainnekuvia” sivustosta. Niiden perusteella sivustolta voi seurata esimerkiksi sitä, kuinka paljon ja missä päin Suomesa nuoret käyttävät eniten masennuslääkkeitä. Tietoa on luvassa myös muun muassa työttömyydestä ja koulunsa kesken jättäneistä.

Valtiotieteen tohtori Saari aloitti vuosi sitten syksyllä sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä.

Saari on erikoistunut sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointi- ja terveyserojen tutkimukseen. Näiltä alueilta hän on julkaissut noin 370 erilaista tieteellistä julkaisua.

Saari tunnetaan julkisuudessa myös köyhyystutkijana.

Keskustelua aiheesta

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: ”Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille”

Kuva: Jani Laukkanen

Teini-ikäinen Tuula Haatainen katsoo televisiota kotonaan Vehmersalmella. Eletään 1970-lukua, televisiot ovat vastikään tulleet ja samoja ohjelmia katsoo koko kansa.

Meneillään on uutislähetys, jonka kuvat järkyttävät koko maailmaa. Kolonialistisen valtansa rippeisiin takertunut Britannia on aseistanut Nigerian liittovaltiota taistelussa separaristista Biafraa vastaan.

Haataisten televisiossa kuollaan nälkään.

– Kuvat nälkäänkuolevista naisista ja lapsista olivat yhtäkkiä olohuoneissa. Se oli järkyttävää ja koko ikäluokallemme hyvin puhuttelevaa samalla tavoin kuin Vietnamin sota, Haatainen muistelee.

Entisenä opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä Haatainen on mieluiten asialinjalla. Poliitikkohaastattelut, joissa puhutaan henkilökohtaisuuksia ovat hänelle tuttuja, mutta hän vetää rajan ”jäätelötötterökuviin”, joita Haataisen mukaan usein naisilta toivotaan.

Henkilökohtainen on vahvasti asian palveluksessa.

– Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja palveluista, niin kyllähän sitä peilaa siihen miten omassa lähipiirissä on nähty asiat, mutta asiakärjellä minä olen mennyt.

Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita.

Tammikuun presidentinvaaleissa Haatainen haastaa paitsi nykyistä, kokoomustaustaista tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, myös miehistä tapaa nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikka aseiden ja uhkien näkökulmasta. Haatainen ymmärtää turvallisuuden laajemmin.

– On helppo puhua vain siitä, kuinka paljon meillä on aseita ja kuka meitä milloinkin uhkaa. Se on aika yksinkertaista. Laajasti ymmärretty turvallisuus on huomattavasti vaikeammin hallittavissa. Puhun kovastakin asiasta, realisti pitää olla. Mutta se ei riitä.

Suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa vallitsee Haataisen mukaan aika pitkälle ulottuva konsensus. Realiteetit ovat sellaiset, että varteenotettavat suurten puolueiden ehdokkaat ovat niistä samoilla linjoilla. Mutta laajemmin ymmärretty turvallisuus lokeroidaan helposti kestävän kehityksen tai hyvinvoinnin alle, vähemmän painavaksi politiikan alueeksi.

– Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita. Se syntyy nimenomaan siitä, ettei Suomessa ole ryhmiä, jotka on suljettu ulos ja joiden ääni ei kuulu. Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille.

Lue koko haastattelu torstaina 19.10. Demokraatin viikkolehdestä.

Äänekoskella nähtiin tänään vain iloisia ilmeitä – paluu arkeen koittaa kuitenkin nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan (vas.), presidentti Sauli Niinistö ja Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta vihkivät tehtaan käyttöön Äänekoskella.

– Aivan helkkarin hyvältä tuntuu.

Näin Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan summasi Äänekosken sellutehtaan avajaistunnelmat.

Paluu arkeen koittaa nopeasti, kun Paperiliiton hallitus pohtii jumiutuneiden työmarkkinaneuvotteluiden jatkoaskelia kokouksessaan torstaina. STT:n keskiviikkona tavoittamat Paperiliiton hallituksen jäsenet korostivat toivetta saada neuvottelut etenemään.

Paperiliiton hallituksen jäsen Pertti Niemi sanoi, että kentällä tahtotilana on, että Metsäteollisuus ry tulisi ”järkiinsä”.

– Tämä on yhteiskunnallisestikin tärkeä juttu, 300 työehtosopimusta on aukeamassa. Jos tästä rähinät tulee, se vaikuttaa siihenkin kenttään, Niemi sanoi.

Niemen mukaan toiveena on, että tilanne ei eskaloituisi, mutta jossakin kohtaa kipuraja tulee vastaan. 2005 metsäteollisuudessa käytiin pitkä työsulkukamppailu, Niemen mukaan sellaista ei halua enää kukaan.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ei lähtenyt tiistaina ennakoimaan, mitä kokoukselta on odotettavissa.

– Aivan varmaa on, että keskustellaan myös tällaisista asioista kuin neuvottelujen päättämisestä ja työtaisteluista. On aivan selvä, että ne nousevat pinnalle, esitin minä niitä tai en, Vanhala sanoi STT:lle.

Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden suhtautuminen neuvotteluihin näyttää nyt siltä, että se yrittää ajaa tilannetta kohti työtaistelua. Jordan ei halunnut ottaa neuvotteluihin mitään kantaa.

Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes.

Äänekosken juhlissa Jordan ja presidentti Sauli Niinistö kertasivat puheissaan metsäteollisuuden pitkää kaarta viime vuosikymmenen kuolemanlaaksosta nykyiseksi vientiteollisuuden veturiksi.

– Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes, mutta tasaista 1–3 prosentin globaalia kasvua. Ja se on hyvä, Jordan arvioi tulevaisuutta.

Avajaisissa olleelle laajalle päättäjäjoukolle Jordan jakoi myös kritiikkiä uudesta sääntelystä.

– Sääntely-ympäristössä on ollut hyvä traditio, mutta tällä hetkellä uutta säännöstöä tulee aika paljon, Jordan sanoi.

Suomen suurin, 1,2 miljardin euron metsäteollisuusinvestointi ei ole toteuttanut pääministeripuolue keskustan hellimää ajatusta, jossa biotalous kääntää muuttoliikkeen suuntaa muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Äänekosken väkiluku tippui alle 20 000 asukkaan syksyllä 2014. Elokuussa kaupungissa oli enää 19 200 asukasta.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Jyväskylä on lähellä mutta harmittavan kaukana, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoi.

Parin vuoden aikana tehtaan rakennusvaihe on työllistänyt jopa 3 000 ihmistä. Metsäteollisuuden hurjasta tuottavuuskehityksestä kertoo, että itse tehdas työllistää suoraan vain 170 ihmistä, mutta yhtiön arvion mukaan Suomessa koko arvoketjussa 2 500 ihmistä.

Vaikka tehdas tuottaa pääosin sellua ja viidenneksen muuta, omistajat kutsuvat sitä juhlavammin biotuotetehtaaksi.

Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä.

Niinistön vieraillessa ennen Äänekoskea torilla Karstulassa ihmisiä tuntui kiinnostavan presidenttiparin tuleva perheenlisäys.

– Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä, ei siihen niin valtavia fasiliteetteja tarvita, Niinistö sanoi kysyttäessä lapsen sopimisesta presidentin virka-asuntoon.

Presidentin kanslia tiedotti viime viikolla, että runoilija Jenni Haukio ja Niinistö saavat lapsen. Laskettu aika on helmikuussa.

– Jenni lähetti kovasti terveisiä, mutta ei päässyt tuohon vähän pomppivaan helikopterikyytiin mukaan, Niinistö vitsaili.

STT–MIKKO ISOTALO, OLLI KUIVANIEMI