– Kuntapäättäjillä on paljon valtaa siihen, kuinka lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen opetukseen toteutuu kaikissa kunnissa. Päättäjien on valittava, varataanko koulutukselle riittävä rahoitus vai lähdetäänkö leikkausten tielle, Murto kertoi esitellessään OAJ:n ratkaisuja kunnille ja hyvinvointialueille.

Koulutus nousee kuntavaalien pääasiaksi jo sen takia, että noin 60 prosenttia kuntien budjeteista kuluu kasvatukseen ja koulutukseen.

– Tiedostamme kuntatalouden heikot näkymät, ja monissa kunnissa on säästötoimet menossa. Mutta opetuksesta, koulutuksesta ja kasvatuksesta ei ole silti mitään mahdollisuutta leikata.

– Onhan tämä aivan käsittämätöntä kaiken muun päälle, hän huomauttaa viitaten muun muassa aikuiskoulutustuen lakkautukseen ja ammatillisen koulutuksen rajuihin leikkauksiin.

Opettajien tarve täydennyskoulutukselle ja sitä kautta osaamisensa päivitykselle on vain kasvanut, kun yhteiskunta ja päiväkoti-, koulu- ja oppilaisoympäristö sitä myötä on muuttunut todella paljon, hän painottaa.

Kymmenet tuhannet opettajat ovat käyneet vuosittain täydennyskoulutuksessa.

– Täydennyskoulutuksen kutistaminen johtaa entisestään siihen, että opetuksen laadussa tullaan näkemään yhä enemmän eroja. Tämä esitys olisi ehdottomasti peruttava.

Hallituksen ajatuksena on, että täydennyskoulutuksen rahoitus olisi kuntien jai opetuksen järjestäjien vastuulla. Mutta kuntien rahoitus on jo valmiiksi aika kuralla.

– Pahoin pelkään, etteivät kaikki kunnat satsaa täydennyskoulutukseen, kun niillä on valmiiksi jo tarpeeksi haasteita selvitäkseen lakisääteisistä koulutus- ja kasvatuspalveluista riittävän yhdenvertaisesti.

OPETTAJAT ovat hakeneet täydennyskoulutukseen hyvin monenlaista osaamista päivittääkseen. Yhtenä isona asiana on digitalisaatio, jonka hyödyntämiseen opettajatkin tarvitsevat Murron mukaan lisäkoulutusta. Oppilaissa on myös yhä enemmän myös heitä, jotka tarvitsevat tukea oppimisessaan.

– On hyvin tärkeää, että opettajat kehittävät näissäkin kysymyksissä osaamistaan. Tässä tilanteessa tuntuu käsittämättömältä rahoituksen kutistaminen, kun oppimisen tasoakin pitäisi kyetä nostamaan. Siitä kertovat yhä kehnommaksi menneet Pisa-tulokset, Murto puuskahtaa.

Viime aikoina on keskusteltu paljon maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisen vaikeuksista, erityisesti kielen osaamisesta. Murto sanoo, että ongelma on paljon monisyisempi. Oppilaan tausta ei aina ole selittävä tekijä, sillä vaikeudet oppimiselle ovat lisääntyneet kaikissa ryhmissä.

Hänen mukaansa maahanmuuttajataustaisille tarkoitettua valmistavaa opetusta pitäisi tarvittaessa lisätä kuitenkin vuodesta kahteen vuoteen.

– Mutta ennen kaikkea kaikkien kannalta kasvatukselle ja koulutukselle on varmistettava riittävä rahoitus, ryhmäkokoja on pienennettävä, opetusalan johtamiselle on varattava aikaa, oppilaille on annettava riittävästi tukea ja tilojen on oltava terveellisiä ja turvallisia. Kyse on lopulta aika yksinkertaisista asioista.

Koulu ei voi ratkaista kaikkia lasten ja nuorten ongelmia, Murto painottaa ja hän toivookin vanhempien ottavan enemmän vastuuta jälkikasvunsa kasvattamisesta.

Laadukas opetus onnistuu vain kelpoisilla opettajilla. Murtoa kismittää se, että OAJ:n vaatimus opettajarekisteristä ei ole vieläkään saatu aikaiseksi ja opettaja-nimikettä ei ole suojattu.

HALLITUKSEN esitys lakiin säädetystä vientimallista oli OAJ:lle totaalinen pettymys.

– En pidä sitä miltään osin järkevänä. Sen läpivieminen johtaisi opettajat ja muutkin julkisen alan työntekijät pysyvään palkkakuoppaan, Murto lataa.

Sillä ei myöskään varmisteta hänen mielestään osaavien työntekijöiden saatavuutta. Päinvastoin, Murto kuvaa hallituksen esitystä aikamoisena arvostuksen puutteen osoituksena.

Kaiken taustalla voi nähdä vuonna 2022 solmitun kunta-alan 5-vuotisen palkkaohjelman, joka syntyi aikamoisella väännöllä ja työtaisteluilla ryyditettynä. Murto painottaa, että palkkaohjelma ei ole julkisen talouden velkaantumisen syy eikä esitetyllä vientimallilla korjata julkista taloutta.

– Poliitikot puuttuvat näin merkittävästi sopimisen vapauteen, kun valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan kädet sidotaan lailla täysin. Väittämällä muuta ei ymmärretä sopimus- ja neuvottelujärjestelmää.

Esitys heikentää myös työnantajan halua ylipäätään neuvotella, kun ne tietävät etukäteen, että Bulevardilta ei palkansaajapuolella ole mitään parempaa saatavissa missään tilanteessa, OAJ:n puheenjohtaja ja akavalaisen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja huomauttaa.

Edessä on väistämättä keväällä myös palkkavaalit, hän ennakoi. Murto toivookin, että vientimallilaki ei mene eteenpäin eduskunnassa, koska siitä ei ole muuta kuin haittaa työmarkkinoiden toimivuudelle.

JUKO ja OAJ ovat jo aloittaneet valmistautumisen kevään työmarkkinakierrokselle. Lähes kaikki OAJ:n sopimukset ovat ensi keväänä katkolla. Isoin, kunta-alan sopimus päättyy huhtikuun lopussa. Samoihin aikoihin hallitus kokoontuu myös puoliväliriiheensä.

Tilannetta voi kuvailla hankalaksi, kun säästöjä ja yt-neuvotteluja on käynnissä kaikilla julkisen sektorin aloilla. Muun muassa menossa ovat todella suuret säästötoimet valtionhallinnossa.

– Kyllä meidän on saatava kilpailukykyisiä palkkaratkaisuja jatkossakin, jotta ylipäänsä saamme osaavaa työvoimaa julkiselle sektorille, Murto toteaa.

Hallituksen puoliväliriiheen hänen viestinsä on myös selvä:

– Koulutuksesta ei saa leikata, jos haluamme nostaa oppimisen ja koulutuksen tasoa.

JULKISEN sektorin neuvotteluille keväällä antaa oman sivujuonteensa se, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen on tuolloin jo eläkkeellä. Murto ei ota mitään kantaa KT:n valintaan Jalosen seuraajasta. Ehdokaslista julkistettiin viime viikolla.

– Toivon, että luottamuksellinen ja hyvä neuvottelukulttuuri jatkuu KT:n kanssa.

Hän luonnehtii Jalosta tiukaksi ja osaavaksi mutta ratkaisuhakuiseksi neuvottelijaksi, joka ei kaihda kompromissejakaan.

– Ratkaisuun pääseminen vaatii molemminpuolista ymmärrystä ja kunnioitusta, Murto muistuttaa.

KUNNAT ovat kooltaan ja asukkailtaan erilaisia, mutta yksi asia on kaikille yhteistä: kuntien elinvoima on riippuvainen laadukkaasta koulutuksesta, OAJ korostaa tiedotteessaan.

– Houkutteleeko kunta puoleensa lapsiperheitä ja työntekijöitä, jotka maksavat veroeuronsa kunnan kirstuun? Onko kotoutumiskoulutus järjestetty laadukkaasti? Entä onko kunta hyvä työnantaja, joka vetää puoleensa kelpoisia opettajia ja opetusalan ammattilaisia? Nämä ovat kaikki kysymyksiä, joihin kuntapäättäjillä pitää olla vastauksia, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva toteaa.

Koulutus pitäisikin hänen mielestään menoerän sijasta investointina.

– Koulutus on pääasia. Ne kunnat menestyvät parhaiten, joilla on monipuolinen tarjonta koulutusta aina varhaiskasvatuksesta kansalaisopistoihin ja taiteen perusopetukseen saakka. Sitä voidaan vahvistaa entisestään tekemällä yhteistyötä kuntarajojen yli.