Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Koulutuspoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi varhaiskasvatuksen maksuttomuuden – 50 % nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulun 2030

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Koululainen viittaa oppitunnilla Itäkeskuksen peruskoulussa Helsingissä 7. tammikuuta 2021.

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.

Valtioneuvosto haluaa selonteollaan avata sekä eduskunnassa käytävän että laajan yhteiskunnallisen keskustelun koulutuksen ja tutkimuksen merkityksestä, ongelmista ja ratkaisuista.

Selonteko toimii tulevan koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana.

– Koulutuspoliittisen selonteon toimenpiteillä haluamme varmistaa, että koulutusjärjestelmämme mahdollistaa jatkossakin jokaisen ihmisen oikeuden oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Vain siten menestymme myös jatkossa, opetusministeri Jussi Saramo (vas.) sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

– Tarvitaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä yhteistä yli vaalikausien katsovaa näkemystä. Tärkeintä on nostaa ihminen, oppija, keskiöön sekä tiivistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta edelleen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo.

Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kootaan kokonaisuudeksi

Koulutuspoliittisessa selonteossa hallitus asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2040 Suomessa on laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Sen varaan rakentuu Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi.

Tavoitteena on, että vuonna 2040 koulutuksellinen tasa-arvo ja koulutuksen saavutettavuus ovat parantuneet, ja Suomen koulutus- ja osaamistaso ovat maailman kärkiluokkaa. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koko yhteiskunnassa.

Väestörakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen sekä työelämän ja teknologian nopea kehittyminen edellyttävät uusia toimintatapoja ja -rakenteita kaikilla koulutusasteilla. Jatkuvan oppimisen sekä työn ja osaamisen yhteistyön nähdään tuovan muutosturvaa yksilöille ja kilpailuetua yrityksille.

Selonteossa esitetään haasteisiin vastaamiseksi lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistusta.

Siinä varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen rahoitusta esitetään vahvistettavaksi kohdentamalla ikäluokkien pienenemisestä säästyvä laskennallinen rahoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen.

Rahoitusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyy tarveperusteinen rahoitus eli niin sanottu positiivinen erityiskohtelun rahoitus. Tällä turvattaisiin oppimisen tasa-arvoa.

Huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten kriittisen ajattelun taitojen kehittämiseen

Selonteon mukaan koulutuksen maksuttomuuden, laadun, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä saavutettavuuden turvaaminen edellyttävät merkittävää julkista panostusta koulutukseen ja tutkimukseen tulevina vuosina.

Selonteon tavoitteena on saada aikaan ylivaalikautinen sitoutuminen koulutusinvestointeihin. Koronasta johtuvat oppimis- ja hyvinvointivajeet pitää korjata.

Koulutuspoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen maksuttomuuden (vähintään 4 h/pv).

Perusopetuksen oppimistuloksia nostetaan ja oppimiseroja kavennetaan edistämällä varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta. Tätä toimeenpannaan uudella valtakunnallisella sitouttavan kouluyhteisötyön mallilla.

Perusopetuslakiin laadittaisiin muutos, jolla luodaan valtakunnallinen sitouttavan kouluyhteisötyön malli koulupudokkuuden ja koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja myönteisen, kouluun kiinnittymistä tukevan koulukulttuurin tukemiseksi. Työssä huomioidaan erityisesti kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.

Luku- ja laskutaitoa vahvistetaan ja erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten kriittisen ajattelun taitojen kehittämiseen.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu 2030 mennessä

Opetus- ja kullttuuriministeriö toteaa tiedotteessaan, että yleissivistystä ja ammattisivistystä ei aseteta vastakkain. Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään yhteistyötä ja sen lainsäädännölliset ja muut esteet poistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa yleissivistystä ja perustaitoja vahvistetaan ammattiosaamisen hankkimista heikentämättä. Näin varmistetaan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen.

Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään uusia teknologioita ja toimintatapoja, jotta voidaan rakentaa kullekin henkilökohtaisia opintopolkuja. Myös ammatilliseen koulutukseen kehitetään soveltuva myönteisen erityiskohtelun malli.

Korkeakoulutasoista osaamista tarvitaan ennakointien mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tähän pääsemiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään koulutuksen laadusta tinkimättä.

Tavoitteena on, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.

Tieteessä tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa.

Selonteossa linjataan lisäksi myös muun muassa vapaan sivistystyön, jatkuvan oppimisen, opintotuen, ruotsinkielisen koulutuksen, maahanmuuttajataustaisten koulutuksen, vammaisten ihmisten oppimisen sekä saamenkielisen koulutuksen kehittämistarpeita.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Heikki Sihto

Politiikka
14.4.2021
Paavo Lipponen lataa kokoomuksesta Demokraatille: ”Kuin joukko peräkammarin poikia, peesaa perussuomalaisia, ajaa halpaa populismia”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE