Lehtonen kirjoittaa, kuinka henkilöiden profilointi heidän terveydentilatietojensa perusteella nousi hetkessä valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi, kun Helsingin Sanomat uutisoi jutun THL:n suunnitelmista jokaisen sote-asiakkaan yksilöllisen riskikertoimen laskemisesta.

“Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki). Olin tuosta esityksestä ensin perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana sekä sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maaliskuun alussa kuultavana perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen edellyttämistä muutoksista. Toisiolaki antaisi terveyspalvelujen tuottajalle mahdollisuuden myös palvelun käyttäjien profiloimiseen. Toin ongelman esiin sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.”

“On varmasti syytä sanoa jo ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa.”

“Ammattihenkilöllä on velvollisuus jo esitutkinnassa kertoa potilastietoja, jos poliisi tutkii ns. ylitörkeää rikosta. Aiemmin tietojen kertomiseen tarvittiin tuomioistuimen päätös. Lakisääteisiä vakuutuksia myöntävällä vakuutusyhtiöllä on tiedonsaantioikeus potilastiedoista. Vakuutusyhtiö arvioi itse, mitkä tiedot ovat välttämättömiä vakuutusasian käsittelyn kannalta.”

Lehtosen mukaan soten monituottajamalli moninkertaistaa arkaluonteisten tietojen liikuttelun eri toimijoiden välillä.

“Sokerina pohjalla ovat hallituksen esitykset toisiolaiksi taikka biopankkilaiksi. Uuden biopankkilakiesityksen mukaan käynti laboratoriotutkimuksessa antaa oikeuden käyttää näytettä ja tietoja tutkimustarkoituksissa, jos potilas ei huomaa tätä kieltää.”

Lehtonen kirjoittaa, että Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen määräykset arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä ovat tiukempia kuin nykyiset kansalliset säännöksemme.

“Sipilän hallitus on lainvalmistelussaan etsinyt eurooppalaisesta sääntelystä porsaanreikiä, joilla se voisi kiertää tietosuoja-asetuksessa säädettyä henkilötietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta ja arkaluonteisten henkilötietojen käsittelykieltoa. Lisäksi esityksessä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi esitetään, että julkisen sektorin toimijaan ei ollenkaan kohdistettaisi tietosuoja-asetuksen mukaisia sanktiomaksuja. Ymmärrettävästi tietosuojavaltuutettu ei ole ollut tästä ehdotuksesta samaa mieltä.”