Komission puheenjohtajana on toiminut Italian entinen pääministeri, professori Mario Monti. Suomea komissiossa on edustanut presidentti Tarja Halonen, joka toimi puheenjohtajana kahdessa työryhmässä, joista toinen käsitteli yhteiskuntien kriisinkestävyyttä ja toinen yhteiskuntien tasa-arvoa.

– Komission tehtävänä oli koota parhaat opit siitä, miten eri maiden terveysjärjestelmät ovat vastanneet koronapandemiaan ja antamaan niiden pohjalta suosituksia varmistamaan yhteiskuntien kestävyys vielä tulevissa kriiseissä. En usko, valitettavasti, että olemme nähneet viimeisen, Halonen huomautti raporttia ruotivassa tiedotustilaisuudessa.

Presidentin mielestä parasta raportissa on sen laaja-alaisuus ja poikkileikkaavuus.

Raportti on jakautunut seitsemään tavoitteeseen, joista annetaan oma suosituksensa. Yksi terveys -käsite pitäisi omaksua Halosen mielestä poliittisessa päätöksenteossa entistä paremmin. Se tunnustaa ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäröivän luonnon vahvat yhteydet.

– Toisaalta se pitää sisällään, että politiikka-alojen yhteistyö auttaa torjumaan tartuntatautien ja muiden terveysuhkien kuten ilmastonmuutoksen kaltaisia uhkia, kaikki “pahikset”, joita vastaan pitää olla valmiina. Systemaattisesti lähtökohtana pitää olla poikkileikkaava yhteistyö, myös kansainvälisesti.

Raportti kehottaa ennaltaehkäiseviin toimiin kaikilla yhteiskunnan tasoilla, jotta voidaan torjua syrjiviä rakenteita, jotka ovat pahentaneet kaikkialla pandemian vaikutuksia ja lisänneet yhteiskuntien jakautumista.

Halosen vetämä työryhmä tarkasteli koronapandemian sukupuolivaikutuksia.

– Korona sairautena on aiheuttanut miehille vakavampia seurauksia, mutta epäsuorat pandemian vaikutukset ovat kohdistuneet naisiin esimerkiksi työttömyytenä tai perheväkivaltana. Lisäksi koronan ensisijainen hoito ja huolto kaikissa maissa on lähinnä naisten vastuulla, ja siitä tulevat omat lisätekijänsä. Ei näitä hetkessä korjata, mutta ongelmat on huomioitava heti.

Yksi raportin huomioista on, että yhteiskuntien pitää oppia tukemaan innovaatioita. Halonen korosti, että rokotusten keksiminen nopeasti koronaa vastaan on loistava osoitus tieteen ja muiden sektorien yhteistyöstä. Rokotteiden tuotanto ja jakaminen on sitten aivan toinen kysymys.

Lisäksi komissio suosittelee, että investoinneille mahdollistetaan hyvät olosuhteet sekä investoidaan vahvoihin ja kriisinkestäviin terveysjärjestelmiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi tiedotustilaisuudessa, että Suomen kädenjälki ja arvopohja näkyvät selkeästi raportissa.

– Me otamme Suomessa sen opit ja suositukset käyttöön laajasti ja toivomme sitä myös muilta mailta.

Komission asettaminen yli vuosi sitten oli hänen mielestään viisasta.

– Keskellä pandemiaa tarvitsemme myös näkymää, miten tästä eteenpäin. Raportti käsittelee laajasti pandemian vaikutuksia ja tarjoaa jokaiselle maalle keinoja rakentaa kriisinkestäviä yhteiskuntia. Investointi kestäviin terveysjärjestelmiin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja mielenterveyteen on investointi kriisinkestäviin yhteiskuntiin.

Halonen huomautti, että Suomea on pidetty kannustavana esimerkkinä siitä, että yhteiskunnan kantokyky saattaa kestää koronapandemian tapaiset kriisit. Hän korosti, että sama malli kriisinhoidossa ei sovi kaikkiin maihin, ja suora käskytysjärjestelmä ei oikein käy monissa maissa.

Presidentti pitää hyvänä, että kansalaisjärjestöt, erityisesti sosiaali- ja terveysalan, ovat olleet Suomessa näkyvästi esillä kriisinhoidossa.

– Yhteistyö on keskeistä, toivon, että olen pystynyt viemään tämän terveisen muille – kaiken ei tarvitse olla keskitettyä vaan voi myös delegoida.

Halonen kommentoi rokotevastaisuutta, jota lietsotaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Tieteentekijöiden sanomaan ei luoteta.

– Ihmiset haluavat usein löytää hyvin yksinkertaisen vastauksen monimutkaisiin asioihin. Sellaisen ihmeavaimen, joka selvittäisi, miksi tällaista tapahtuu. Meidän täytyy tehdä kaikin voimin työtä, jotta liikkumavara mystisiin selityksiin jäisi mahdollisimman pieneksi.

Kyse on hänen mukaansa pitkälti yhteiskunnassa vallitsevasta perusluottamuksesta, joka Halosesta näyttää olevan Suomessa yhä suhteellisen korkealla.

Saman oli havainnut Kiuru. Kollegoilla monessa muussa maassa on ollut isoja ongelmia saada rokotekattavuus riittävälle tasolle. Suomessa tilastotkin kertovat, että valtaosa kansasta uskoo rokotteen tehoon.

– Luottamus perustuu myös siihen, että luotetaan viranomaisiin, ja se on ollut monissa maissa alhainen jo valmiiksi. Suomessa sitoudutaan varsin hyvin yhteisiin ohjeisiin. Siksi meillä koronapandemia on saatu keskimääräistä paremmin ruotuun.