– Ukrainassa käytävä sota on paitsi heikentänyt kansalaisten turvallisuuden tunnetta, mutta myös tuonut paljon huolia toimeentulosta. Sodan seurauksena inflaatio on kiihtynyt eli hinnat ovat nousseet. Kriisi näkyy meillä ruoan hinnassa sekä bensapumpun ja sähkölaskun loppusummassa, hän sanoi.

– Yhä useammalla on suuri huoli tulevan sähkölaskun suuruudesta, polttoaineen hinnasta ja kallistuvasta ruoasta. On välttämätöntä, että syksyn budjettiriihessä päätetään oikeudenmukaisista toimista, joilla ihmisistä pidetään huolta. Kriisiä ei voida maksattaa pienituloisilla ja vähävaraisilla ihmisillä, Eloranta painotti.

Hänen mukaansa toimet tulee kohdistaa juuri heille, jotka kärsivät eniten hintojen noususta. Heitä ovat kansanedustajan mukaan pienituloiset, lapsiperheet, pientä työeläkettä saavat sekä pitkää työmatkaa ajavat.

Eloranta muistutti hallituksen tehneen jo pienituloisten aseman helpottamiseksi sosiaaliturvaetuuksiin aikaistetut indeksikorotukset.

– Tämä näkyy muun muassa työttömän perusturvassa ja pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä. Korotus jatkaa Marinin hallituksen pienituloisia puolustavaa linjaa, joka on merkittävä muutos edellisen hallituksen indeksijäädytysten jälkeen.

Erityisen suurta huolta Elorannassa aiheuttaa Venäjän hyökkäyssodasta johtuva energian hintojen nousu.

– Mielestäni tulee vakavasti harkita sähkön arvonlisäveron ja sähköveron väliaikaista alentamista hintahuipun ajaksi. Korkeilla sähkön hinnoilla myös valtion alv-kertymä sähköstä on suurempi ja siitä voidaan hyvin tinkiä ilman, että kokonaisveromäärä pienenee.

– Onneksi pian meillä Suomessa energiaa tuottaa viisi ydinvoimalaa ja myös uutta tuulivoimaa rakentuu koko ajan. Sähkön tarjonnan turvaaminen on kestävin ratkaisu sähkön hintakysymykseen.

Eloranta totesi puheessaan, että kaikkien suomalaisten hyvinvoinnista on jatkossakin pidettävä huolta hyvinvointivaltion kautta. Korkea työllisyysaste on tämän tavoitteen saavuttamiselle tärkeä edellytys, hän painotti.

– Työllisyyden ja talouden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä. Iloinen asia on, että vaikeista ajoista ja koronapandemiasta huolimatta työllisyysaste on nyt ennätysmäisen korkealla, 74 prosenttia. Tulee muistaa, että yksi prosenttiyksikkö lisää työllisyysasteessa tuottaa noin miljardi euroa julkiseen talouteen. Hallituksen kestävän kasvun politiikka on ollut onnistunutta ja luo edellytyksiä hyvinvoinnille.