Mielipiteet
18.3.2025 06:51 ・ Päivitetty: 18.3.2025 06:51
Kriisinsietokyky syntyy kunnissakin ihmisten tekemisistä, varautumisesta ja vastuunkannosta
Edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari sai vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon. Puheessaan hän totesi, että sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä, ne johtuvat ihmisten toiminnasta – ja ihmiset myös voivat estää niitä.
Joka aamu, kun herää, joutuu pelkäämään sitä, mitä pelottavaa Donald Trump on ehtinyt sanoa sillä välin, kun Suomen kansa on nukkunut ja nähnyt unta paremmasta huomisesta. Nyt voi sanoa kaikille niille, jotka olivat sitä mieltä, ettei sillä ole niin väliä, kuka Yhdysvaltoja johtaa, että on sillä väliä.
Vasta kuukausi Trumpin valtakaudesta on mennyt ja tusina erilaista maailmaa mullistavaa huononnusta, ja epätasa-arvoon suistavaa päätöstä on tapahtunut presidentin allekirjoituksilla.
Lännen ja idän jakolinjat eivät enää ole voimassa. Siksi näinä aikoina on vaikea kirjoittaa mitään, etteivät ajatukset kuulostaisi lattealta, jargonilta tai itsestäänselvyyksien toistolta.
Elämme aikaa, jossa lähes kaikkia päätöksiä voidaan perustella turvallisuudella.
YHTEISKUNNAN koossa pysymiseksi tarvitaan henkistä kriisinsietokykyä eli resilienssiä, mutta miten sitä voi rakentaa jo käynnissä olevien kriisien keskellä?
Tämän päivän parikymppisten nuorten koko aikuisikä on ollut matkaa poikkeustilasta toiseen: on ollut pandemiaa, sotaa ja talouskriisiä.
Resilienssiä tarvitaan siti kaikissa ikäluokissa, sillä se on tärkeä elementti yhteiskunnan koossa pysymiselle ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle.
Yksilöt ovat yhteiskunnan turvallisuuden avaintoimijoita. Meillä kaikilla on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen, mutta myös velvollisuus toimia kykyjemme mukaisesti turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavalla tavalla osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa.
Yksilöiden toimintakyky sekä turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne muodostavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perustan. Ihmisten keskinäinen luottamus on keskeinen yhteiskuntaa koossa pitävä tekijä.
ON SELVÄÄ, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuus on pidettävä keskiössä.
Varautumisella vähennetään uhkien toteutumisen todennäköisyyttä ja edistetään yhteiskunnan valmiutta kohdata niitä. Valmiuslaki edellyttää, että jokaisella kunnalla on oltava jonkinlainen valmiussuunnitelma poikkeusoloja varten.
Ehdotankin, että Kanta-Hämeessä palkattaisiin kunnille yhteinen varautumissuunnittelija.
Monissa kunnissa ja kaupungeissa kuntien johtajat ovat oman toimensa ohella huolehtineet valmiuslain kirjauksen toteuttamisesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, hybridivaikuttaminen ja laajat sähkökatkot ovat nostaneet kuntien kiinnostusta poikkeusoloihin varautumiseen.
Enää ei varautumissuunnitelmia pidä tehdä oman toimen ohella, vasemmalla kädellä, koska kuntalaisten arjen pitää sujua, vaikka olosuhteet myllertäisivät. Lääkkeitä, terveydenhoitoa, vettä, ruokaa ja lämpöä pitää olla tarjolla kriiseissäkin.
Kokonaisturvallisuutta ajatellen ehdotankin, että Kanta-Hämeessä palkattaisiin kunnille yhteinen varautumissuunnittelija, joka valmistelisi hyvinvointialueemme kunnille konkreettiset suunnitelmat kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseksi.
Kirjoittaja on aluevaltuutettu (SDP), Forssan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja sekä alue- ja kuntavaaliehdokas.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.