Se varoittaa, että vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen ja perusterveydenhuollon hoitotakuun kustannukset uhkaavat kasvaa merkittävästi sote-alan työvoimapulan vuoksi.

Kustannusten kasvu johtuu siitä, että osaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla. Työnantajat joutuvat siirtämään henkilöstöä tehtävistä toiseen ja käyttämään kallista vuokrahenkilöstöä. Todellinen hinta uudistuksille voi kohota KT:n mukaan hyvinkin yli puolen miljardin.

– Tarkkaa hintalappua on vaikea arvioida, sillä ostopalvelujen tarve ja hinta vaihtelevat eri alueilla. Mittakaavaa voi hakea siitä, että vuokralääkärien kustannukset ovat jopa 2-4-kertaiset virkatyösuhteiseen lääkäriin verrattuna. Myös hoitajien vuokratyö on kasvava ilmiö, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kertoo tiedotteessa.

KT:N mukaan uudistusten alkuperäiset vaikutusarviot on tehty oletuksilla, että osaavaa työvoimaa olisi saatavissa kaikkialle Suomeen keskimääräisillä kustannuksilla. Vaalien alla VM:n meno- ja rakennekartoituksessa arvioitiin, että vanhustenhuollon henkilömitoitus kasvattaa vuotuisia kustannuksia 240 miljoonalla ja perusterveydenhuollon hoitotakuu 130 miljoonalla. Arviota voi KT:n mukaan pitää minimitasona.

Alun perin vanhustenhuollon henkilöstömitoituksen kiristyksen 0,6:sta 0,7:een arvioitiin edellyttävän noin 3 800:n uuden henkilön palkkaamista. Kiristyksen kustannus riippuu henkilöstörakenteesta eli siitä, painotetaanko uutta henkilöstöä palkattaessa esimerkiksi hoiva-avustajia vai lähihoitajia. Keskiarvopalkoilla uusien henkilöiden työvoimakustannus olisi KT:n mukaan noin 157-194 miljoonaa.

Mikäli joudutaan käyttämään vuokratyövoimaa, joka olisi esimerkiksi neljänneksen kalliimpaa kuin oma henkilöstö, kustannukset voivat nousta jopa 250 miljoonaan.

Vastaavasti perusterveydenhuollon hoitotakuun vuoksi pitäisi palkata vuoteen 2026 mennessä noin 670 uutta lääkäriä ja noin 480 sairaanhoitajaa. Keskiarvopalkoilla heidän työvoimakustannuksensa olisivat 109 miljoonaa. Kuitenkin jos kilpailu vuokralääkäreistä nostaisi kulut heistä esimerkiksi kolminkertaiseksi, nousisivat henkilöstökulut 270 miljoonaan, KT on laskenut.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALALLA on tulossa muitakin kiristyksiä henkilöstö- ja asiakasmitoituksiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön pätevyysvaatimukset kiristyvät vuonna 2030, mutta KT:n mukaan jo nyt nähdään, ettei mitoitusta pystytä noudattamaan. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää rajoitetaan lisää ensi vuoden alusta lukien

KT:n tiedotteessa arvioidaan, että kustannukset näistäkin kiristyksistä ovat kymmeniä miljoonia, mutta vielä suurempi ongelma on se, ettei kelpoisia osaajia ole palkattavissa.

KT vaatii hallitusneuvottelijoita lisäämään koulutuspaikkoja erityisesti pahimmille pula-aloille. Esimerkiksi sosiaalityön ja lääketieteen aloituspaikkoja yliopistoissa on viime vuosina heiluteltu edestakaisin.

– Koulutuksen lisääminen on erinomaista talouspolitiikkaa. Se säästää merkittäviä summia, sillä kun henkilöstöä voidaan palkata keskimääräisillä palkkakustannuksilla kalliiden vuokrapalvelujen sijaan. Lisäksi työttömyys vähenee, verotulot kasvavat ja kansalaiset saavat tarvitsemiaan palveluita ajoissa, Juho Ruskoaho sanoo.