Näissä maissa työntekijöillä ovat Suomea paremmat vaikutusmahdollisuudet. Ruotsalaisilla ja saksalaisilla työpaikoilla vallitsee myös suomalaisia työpaikkoja vahvempi luottamuksen kulttuuri.

Teollisuuden palkansaajat TP ry julkisti keskiviikkona kyselytutkimukseen pohjautuvan analyysin Kohti vahvempaa osallisuutta – Miten hallintoedustuslaki toimii työpaikoilla käytännössä. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka laajasti ja missä muodossa laki henkilöstön edustuksesta suomalaisissa yrityksissä tällä hetkellä toteutuu. Analyysin päätteeksi esitetään lain uudistamista tietyin kohdin, jotta henkilöstön vahvempi osallisuus yritysten hallinnossa toteutuisi.

Edistys-analyysin on koonnut ja kirjoittanut Insinööriliiton lakimies ja Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmää avustava juristi Maria Jauhiainen. Kyselyn lisäksi hän hyödyntää analyysissään omaa lähes kymmenen vuoden kokemusta ja siihen pohjautuvaa asiantuntijuutta.

Lain mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä. Tällaisella toimielimellä tarkoitetaan hallitusta, hallintoneuvostoa, johtoryhmää tai muuta vastaavaa yrityksen tulosyksiköt kattavaa toimielintä.

TP:n kyselyyn vastanneiden mukaan hallintoedustus oli järjestetty noin puolessa niistä yrityksistä, joissa henkilöstöllä lain mukaan tulisi olla edustus yrityksen hallinnossa. Yleisin annettu syy hallintoedustuksen puutteelle oli, että työnantaja ei ollut halunnut sitä.

Niissä yrityksissä, joissa hallintoedustusjärjestelmä on käytössä, kolme neljästä vastaajaa koki, että he ovat voineet vaikuttaa yrityksen johdon ja henkilöstön välisen yhteistyön parantamiseen. Noin 60 prosentissa näistä yrityksistä edustus on järjestetty sopimuksen mukaan. Parhaiten systeemin on kuitenkin koettu toimivan silloin, kun edustus on järjestetty lain mukaan.

Suomessa laki sallii hallintoedustuksesta sopimisen yrityksen sisäisillä sopimuksilla. Tällöin edustus saattaa olla muodollisesti järjestetty sitä varten erikseen perustettuun elimeen, esimerkiksi jonkinlaiseen hallintoedustuselimeen. Käytännössä laki siis sallii lain alkuperäisen tarkoituksen vesittämisen, joka usein jopa vähentää hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia sekä tiedonsaantia. Työntekijöiden edustajia lähinnä informoidaan jo tehdyistä päätöksistä. Pahimmissa tapauksissa kokouksia ei edes kutsuta koolle, selviää vastauksista.

– Tällaistä ei tietenkään ajateltu lakia tehdessä, Jauhiainen sanoi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa.

Jauhiainen kertoi, että olemattomat kokoukset mainittiin useassa vastauksessa.

Hallintoedustusjärjestelmä löytyy jossakin muodossa 18:sta eurooppalaisesta maasta, mutta EU-tason direktiiviä ei silti ole säädetty. Paikka sijaitsee lähes poikkeuksetta kaikissa muissa maissa yrityksen hallituksessa, eikä siitä voida sopia toisin.

Analyysissa esitetään, että lakia tulisi uudistaa muun muassa alentamalla henkilöstömäärän soveltamisraja muiden Pohjoismaiden tasolle (25–30), sekä päivittämällä laki  velvoittavampaan muotoon koskien edustuspaikan sijaintia yrityksessä. Ruotsissa on koko Euroopan alin henkilöstömäärän soveltamisraja: 25.

Selvittääkseen lain toteutumista käytännössä Teollisuuden palkansaajat TP lähetti kyselyn jäsenliittojensa jäsenille eri postituslistojen kautta. Vastauksia saatiin TP:n jäsenliitoista yhteensä 164 kappaletta. Suurin osa vastaajista oli sellaisista yrityksistä, joissa on vähintään 150 työntekijää. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 1 030 sellaista edellä tarkoitettua yritystä, jossa henkilötyövuosien määrä on vähintään 150.

Kohti vahvempaa osallisuutta – Miten hallintoedustuslaki toimii työpaikoilla on ensimmäinen julkaisu TP:n Edistys-analyysisarjassa. Edistys esittää konkreettisia ratkaisuehdotuksia poliittisen päätöksenteon tueksi erityisesti teknologiseen kehitykseen, teollisuuteen ja osaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Ensimmäinen julkaisu Edistys-sarjassa oli joulukuussa julkaistu Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä -tutkimusraportti.