STT kysyi asiaa häneltä sen jälkeen, kun Yle oli kertonut maanantaina, että pahimmillaan jopa puolet koronatestien negatiivisista tuloksista voi olla vääriä.

Asiasta kertoi Ylelle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) kliinisen mikrobiologian laboratorion ylilääkäri Maija Lappalainen. Hänen mukaansa oikea tulos saadaan parhaimmillaankin vain noin 80 prosentissa tapauksista.

Savolainen-Kopra sanoi STT:lle luottavansa hoitavien lääkärien arvioihin. Näillä on hänen mielestään paras näkemys asiaan.

Niin Lappalainen kuin Savolainen-Koprakin olivat sitä mieltä, että geenimonistus- eli PCR-testejä pidetään lähtökohtaisesti hyvin luotettavina.

– En usko, että siinä sinänsä on haastetta. Haasteet liittyvät enemmän siihen, kuinka näytteenotto onnistuu ja miten näytteenotto ajoittuu viruksen löytymiseen näytteestä, Savolainen-Kopra sanoii.

Ylen mukaan näytteenotto olisi hyvä tehdä muutaman vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Liian aikaisin näytettä ei voi ottaa. Jos se otetaan liian aikaisin, virusmäärät voivat olla liian pieniä, että virusta päätyisi analysoitavaan näytteeseen.

– Tämä on ehkä sellainen asia, mistä ei ihan tarkkaan tiedetä, koska olisi se täysin optimaalinen näytteenottohetki. Yleensä ajatellaan, että silloin virusta on eniten hengitysteissä, kun oireet juuri alkavat, Savolainen-Kopra kertoo.

Jos testausta lykätään liian pitkälle, virus on saattanut edetä alemmas alahengitysteihin. Tällöin näyte tulisi myös ottaa alempaa, jotta virusta voidaan saada mukaan analysoitavaan näytteeseen.

Näytteenotto ei välttämättä aina suju ongelmitta. Ylen mukaan nenänielutikun pyörittely vaatii tekijältä osaamista ja toimenpide on epämiellyttävä potilaalle.

Myös Savolainen-Kopra tiedostaa, ettei näytteenotto välttämättä onnistu aina optimaalisesti. Kun näytettä otetaan nenänielutikulla, olisi tarkoitus saada eritteen lisäksi mukaan myös pintasolukkoa, jossa virus on. Näin saataisiin mahdollisimman edustava näyte.

– Toki on mahdollista, että siinäkin on haasteita. Varsinkin tilanteessa, jossa virusta on kehossa vähäisesti, hän lisää.

Ylen mukaan myös oikeanlaisista nenänielutikuista on ollut pulaa. Osassa maata on jouduttu ottamaan näytteet vain nielusta, mikä voi laskea tulosten luotettavuuden jopa vain puoleen tapauksista.

Savolainen-Kopran mukaan väärä negatiivinen tulos aiheuttaa riskin, etteivät potilaan eristämis- tai karanteenitoimet toteudu, jos luotetaan pelkästään testitulokseen.

Jos oireet jatkuvat negatiivisen testituloksen jälkeen ja lääkäri arvioi, että koronainfektio on mahdollinen, on uusintatestaus Savolainen-Kopran mukaan paikallaan. Tähän pitäisi olla myös aiempaa paremmat mahdollisuudet, koska testauskapasiteettia on nostettu.

Suomessa on hänen mukaansa mahdollista tehdä yli 5 000 analyysiä päivässä.

– Tällä hetkellä on enimmillään tehty noin 3 600 per päivä. Eli kyllä testimääriä on mahdollisuus vielä nostaa, hän arvioi.

Vaikka negatiiviset testitulokset ovat osoittautuneet haasteellisiksi, voidaan positiivista tulosta pitää yleensä luotettavana.

– Ei virusgenomia potilasnäytteestä löydy, jos virusta ei ole nenässä ollut, Savolainen-Kopra perustelee.

Toinen paljon puhuttanut aihe ovat vasta-ainetestit. Savolainen-Kopran mukaan THL tekee vasta-ainetestejä vain tutkimuskäyttöä varten. Kuluttajille markkinoidut vasta-ainetestit ovat Savolainen-Kopran mukaan vielä haasteellisia.

Positiivinen vasta-ainetesti voi muun muassa tuoda valheellisen turvan tunteen. Testituloksen saanut voi kokea, ettei hänen tarvitse enää suojautua tai noudattaa rajoituksia, koska on jo sairastanut.

– Se ei nyt tässä vaiheessa vielä olisi oikea viesti, koska testien luotettavuudesta ei vielä tiedetä tarpeeksi ja vasta-ainetaso koko väestössä on vielä matala.

Tämän vuoksi vasta-ainetestejä ei vielä tässä vaiheessa Savolainen-Kopran mukaan suositella yksilötason diagnostiikkaan.

Vasta-ainetestien ongelmana on myös ajatus immuniteetista, josta ei koronan osalta tiedetä vielä tarpeeksi. Savolainen-Kopran mukaan on liian aikaista väittää, että koronan sairastanut olisi jatkossa täysin immuuni taudille.

– Toki varmasti jonkinlainen vasta-ainevaste syntyy, mutta miten suojaava se on ja miten pitkään se kestää ovat asioita, mistä opimme lisää.