Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Pääkirjoitukset

Kuinka Suomi on varautunut siihen, jos fasistiset voimat saavat vallan?

Lehtikuva
Pääkirjoitukset

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi sanoi taannoin Helsingin Sanomissa, että Suomessa tulisi käynnistää selvitys tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

Rane Aunimo

Demokraatti

Jos tuomioistuimien toiminnasta ei säädetä tarkasti perustuslaissa, yksittäiset hallitukset voisivat halutessaan vaikuttaa niiden toimintaan esimerkiksi lisäämällä tuomareiden määrää tai pakottamalla tuomareita eroamaan alentamalla eläkeikää. Kuusiniemen mielestä myös Suomessa pitää varautua siihen, että valtaapitävät hyökkäävät jossain vaiheessa oikeusvaltion periaatteita vastaan.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti, joka sanoo Demokraatille haluavansa, että Suomessa tehdään selvitys tuomioistuinten riippumattomuuden takaamiseksi. Pöysti kertoi esittävänsä, että oikeusministeriö ryhtyy asiassa toimiin. Ruotsissa on käynnistetty vastaavanlainen parlamentaarinen komiteatyö.

Kaikki tämä onkin hyvä muistaa Suomen näennäisen vakaissa olosuhteissa.

Muitakin vakavia puheenvuoroja oikeusjärjestelmän uhista on esitetty. Petri Jääskeläinen huomautti oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa, kuinka perustuslain mukaan tasavallan presidentin rikosoikeudellinen vastuu virkatoimesta rajoittuu vain maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen ja rikokseen ihmisyyttä vastaan. Jos presidentti syyllistyisi johonkin muuhun törkeään rikokseen, rikos- oikeudellisen vastuun toteuttaminen ei ole mahdollista. Jääskeläisen mukaan ”eräissä maissa” on ollut tietoista pyrkimystä oikeusvaltioperiaatteen murtamiseen. Hänen mukaansa olisi naiivia ajatella, että Suomessa ei voisi tapahtua niin.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen puolestaan huomautti jo 2019 Lakimiesuutisille, että lakien perustuslainmukaisuuden valvonnassa keskeisessä roolissa on perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet on nimetty poliittisten voimasuhteiden mukaan. Sen jäsenet voi vaihtaa itselle sopiviksi. Ojanen pohdiskeli viime keväänä Demokraatille, pitäisikö perustuslaissa asettaa yhä enemmän rajoja sille, jos jotkin antidemokraattiset tai fasistiset voimat saavat parlamentissa enemmistön.

Kaikki tämä onkin hyvä muistaa Suomen näennäisen vakaissa olosuhteissa. Maailma on näyttänyt esimerkkiä niin historiassa kuin nykypäivänä, että valta tai jopa absoluuttinen valta kiinnostaa pyrkyreitä, jos he saavat siihen tilaisuuden. Kyse on reikien tilkitsemisestä ja varautumisesta pahimpaan.

Lisää aiheesta

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE