– Tämän vuoden alussa kukaan ei olisi osannut ennustaa, ettemme nyt syyskuussa voikaan kokoontua New Yorkiin. Koronaviruspandemia on ollut kova isku meille kaikille. Se ulottuu ympäri maailman ja vaikuttaa jokaiseen maanosaan ja valtioon, kaikkiin ihmisiin ja kaikkiin elämänalueisiin, Niinistö totesi Mäntyniemessä videoidussa puheessaan YK:n yleiskokoukselle.

Hänen mukaansa pandemiaan on vastattava maailmanlaajuisesti.

– Yksikään maa ei pysty taistelemaan tätä yhteistä vihollista vastaan yksin. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa. Tehokas globaali vastaus voi tulla vain meiltä kaikilta yhdessä. Yhdistyneiltä kansakunnilta.

– Haluan myös ilmaista kunnioitukseni pääsihteeri António Guterresin tämän kriisin aikana osoittamaa vahvaa johtajuutta kohtaan.

Niinistön mukaan koronaviruspandemia on jo antanut koko joukon tärkeitä opetuksia.

– Ensiksi se on osoittanut, että meidän on otettava terveysturvallisuus paljon entistä vakavammin. Ennen seuraavan pandemian ilmaantumista tarvitsemme parempaa ennaltaehkäisyä ja parempaa valmiutta.

Hän mainitsi, että “toiseksi se on valitettavasti paljastanut, miten meillä on houkutus reagoida välittömiin uhkiin – kansallisesti, ei kansainvälisesti”.

– Tämän pandemian puhjetessa ensimmäinen reaktiomme ei ollut yhdistää voimamme monenkeskisiin ponnisteluihin. Kovasti kaivatun globaalin vastauksen sijaan saimme nähdä sarjan kansallisia vastauksia. Kun vastassa oli täysin uusi tilanne, tämä saattoi olla ymmärrettävää. Mutta se herättää huolta siitä, kuinka pystymme taistelemaan muita maailmanlaajuisia haasteita vastaan.

Kolmas opetus on ollut hänen mukaansa rohkaisevampi.

– Nämä kuusi kuukautta ovat todistaneet, että pystymme radikaaleihin toimiin, kun sellaisia tarvitaan. Pandemian leviämisen estämiseksi hallitukset, yhteiskunnat ja yksittäiset ihmiset olivat yhtäkkiä valmiita muuttamaan käytöstään. Kun uhkan suuruusluokka ymmärrettiin, alettiin etsiä epätavanomaisiakin ratkaisuja. Tämä antaa meille toivoa. Jos löytyy tahtoa, löytyy myös keinoja.

Niinistö muistutti, ettei toista vaaraa saa unohtaa. Se uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa vielä sinnikkäämmällä tavalla.

– Ilmastonmuutosta. Elämämme on tänä vuonna saattanut olla pysähdystilassa, mutta ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt hetkeksikään. Rohkeiden ja nopeiden ilmastotekojen tarve käy päivä päivältä kiireellisemmäksi. Meidän on noudatettava Pariisin sopimuksessa antamiamme sitoumuksia. Meidän on ponnisteltava entistäkin kovemmin niiden toteuttamiseksi.

Suomi on Niinistön mukaan valmis tekemään oman osansa. Suomen hallitus ajaa vakaasti tavoitettaan tehdä Suomesta ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä, ja täten maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.

– Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jatkossakin valtion talousarvioon. Olemme vakaasti päättäneet tehdä Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Niinistö pahoitteli sitä, että juuri kun kysyntä globaaleille ratkaisuille kasvaa, kyky tarjota sellaisia heikkenee.

– Monenkeskisyys kärsii niin sisäänpäin kääntyneestä nationalismista kuin suurvaltojen välisestä kilpailusta. Yhdessä vuosikymmenten saatossa rakentamiimme instituutioihin kohdistuu kasvava paine. Kansainvälisiä sopimuksia, normeja ja periaatteita haastetaan yhä enemmän ja niitä tulkitaan tavoilla, jotka heikentävät sekä niiden voimaa että legitimiteettiä. Loppujen lopuksi, jos yhteisesti sovittuja sääntöjä lakataan kunnioittamasta, sääntöihin perustuvasta järjestyksestä ei ole enää paljon jäljellä.

Presidentti painotti, että tämä kehityksen suunta on käännettävä.

– Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme tehokasta monenkeskistä yhteistyötä. Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme Yhdistyneitä kansakuntia. Meille, jäsenvaltioille, YK:n vahvistaminen ei ole ainoastaan yhteinen velvollisuutemme. Tulisi olla itsestään selvää, että se on myös yhteinen etumme.

Hän varoitti, että syntyisi vaarallinen tyhjiö, jos olemassa olevat rakenteet vain hylätään. Niinistön mukaan ydinaseista on tulossa tästä erityisen huolestuttava esimerkki.

– Kun yksi sopimus toisensa jälkeen raukeaa, vaarana on, että pian menetämme viimeisetkin ydinasevalvonnan rippeet. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että ydinasevallat löytäisivät tavan rakentaa keskinäistä yhteisymmärrystä ja luottamusta. Tässäkin suhteessa tuemme ajatusta turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten välisestä tiiviimmästä dialogista. Eikä tämä suinkaan rajoitu vain asevalvontaan. Loppujen lopuksi koko YK-järjestelmä voi toimia vain, jos P5-maat kykenevät yhteistyöhön.

Niinistö muistutti, että myös koronaviruspandemialla voi olla kielteisiä vaikutuksia koko maailman rauhaan ja turvallisuuteen.

– Se voi kiihdyttää olemassa olevia konflikteja, keskeyttää rauhanprosesseja ja herättää uinuvia jännitteitä. Mutta se voi myös tarjota mahdollisuuksia rauhaan. Pääsihteerin aloite maailmanlaajuisen tulitauon puolesta oli vahva vetoomus konfliktien osapuolille laskea aseensa.

Presidentti korosti konfliktien ennaltaehkäisyn tärkeyttä.

– Jokainen vältetty konflikti on yksi konflikti vähemmän ratkaistavaksi tulevaisuudessa. Suomi kannattaa rauhanvälityksen soveltamista molempiin tarkoituksiin. Olemme valmiita ja halukkaita tarjoamaan hyviä palveluitamme tässä suhteessa. Suomi pitää kiinni myös sitoumuksistaan YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja poliittisiin operaatioihin.

Niinistö puolusti puheessaan oikeusvaltioperiaatetta, joka on keskeistä sääntöihin perustuvalle järjestykselle.

– Jokainen askel kohti sen vakiintumista osaksi kansainvälisiä suhteita on ollut edistysaskel koko ihmiskunnalle. Jos vaikenemme ja käännämme katseemme pois, annamme vain valtuutuksen väärintekijöiden toiminnalle ja vapautamme heidät oikeudellisesta vastuusta. Meidän on lopetettava rankaisemattomuus kaikkein vakavimmissa rikostapauksissa. Tämän tulisi koskea kaikkia, myös vahvoja ja valta-asemassa olevia.

Hän painotti, että yksikään hallitus ei saisi kriisin varjolla rikkoa ihmisoikeuksia tai rajoittaa demokratian ja kansalaisten liikkumatilaa.

– Yhdenkään hallituksen ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka horjuttavat kunnioitusta oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä sitoumuksia kohtaan.

Pekingin julistus ja toimintaohjelma, joka on toistaiseksi edistyksellisin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeva asiakirja, hyväksyttiin 25 vuotta sitten. Niinistön mukaan valitettavasti juhlavuosi ei ole ainoa syy siihen, että se on tänä vuonna niin ajankohtainen. Pandemia on vaikuttanut erityisen ankarasti naisiin.

– Naisille aiheutuneet raskaat taloudelliset ja sosiaaliset seuraamukset ovat kumonneet viime vuosikymmeninä saavutettua edistystä. Pyrkimykset heikentää naisten ja tyttöjen oikeuksia, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, jatkuvat.

Niinistö korosti, että annetut lupaukset on lunastettava, jotta kehityksen suunta palaa taas oikeaksi.

Hän mainitsi, että Suomelle naisten ja tyttöjen oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat olennaisen tärkeitä tavoitteita.

Presidentin mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan laajassa arvopohjassa ihmisoikeudet kuuluvat arvoista tärkeimpiin.

– Tämä sekä pitkäaikainen sitoutumisemme ihmisoikeuksien edistämiseen ovat syyt siihen, miksi maamme hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022–2024.

Niinistö totesi, että 75 vuotta täyttänyt Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja on edelleen merkittävä suunnitelma tulevaisuutta varten – suunnitelma siitä, kuinka rakennetaan rauhanomaisempaa, kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

– Mutta lupaukseen sisältyy myös merkittävä ehto.

Presidentti siteerasi peruskirjan artiklaa 2: ”Kaikkien jäsenten on, jotta niille jokaiselle voitaisiin turvata jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja edut, vilpittömästi täytettävä tämän peruskirjan mukaan itse kullekin kuuluvat velvoitukset.”

– Niin paljon kuin ympäristömme onkin aikojen saatossa muuttunut, tämä periaate pätee edelleen. Vain täytetyt velvoitteet tuottavat oikeuksia ja etuja. Pacta sunt servanda. Sopimukset on pidettävä, Sauli Niinistö korosti puheessaan.