Rautiaisen mukaan valtioneuvoston toimintaan voivat osallistua vain sellaiset henkilöt, jotka ovat ministereitä. Ulkopuolisten osallistuminen päätöksentekoon vaikeuttaisi oikeudellisen ja poliittisen vastuun valvontaa, kuten eduskunnan epäluottamuslauseen eli välikysymyksen esittämistä.

Periaatteellinen kysymys on iso.

– Tämä on meidän kulttuurimme vallan kolmijako-opin ytimessä. Se liittyy perustuslakiin kokonaisuutena, julkisoikeuden apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa toimiva Rautiainen sanoo STT:lle.

– Kulmunilla ei ole kansanedustajan tiedonsaantioikeuden perusteella mahdollisuutta saada haltuunsa kaikkia asiakirjoja, joita esimerkiksi hallitusviisikon päätöksenteko tänä keväänä on edellyttänyt.

Valtiovarainministerin tehtävästä eronnut Kulmuni on ilmaissut haluavansa jatkaa puolueensa johdossa ministerierosta huolimatta.

Idea ei ole suinkaan ennenkuulumaton. Antti Rinne (sd.) on jatkanut puolueensa puheenjohtajana noin puolen vuoden ajan sen jälkeen, kun hän erosi pääministerin virasta joulukuussa. Rautiainen huomauttaa, että Rinteen ja Kulmunin asema on kuitenkin merkittävästi erilainen.

– Rinne ei ole ollut mukana valtioneuvoston toimintaan määriteltävissä olevissa asioissa, apulaisprofessori sanoo.

– Puolueet saavat järjestää asiansa, miten haluavat. Sanna Marin on johtanut SDP:n ministeriryhmää ja Antti Rinne puoluetta, eikä näitä rooleja ole pyritty sotkemaan toisiinsa.

Jos SDP ja muut hallituspuolueet haluavat pitää kiinni Kulmunin asemasta hallitusyhteistyössä, se on Rautiaisen mukaan kuitenkin mahdollista. Sanna Marinilla on pääministerinä Rautiaisen mukaan oikeudellisesti merkittävää liikkumatilaa asiassa.

Kulmunin hallitustyö vaatisi uusia järjestelyjä

Järjestely vaatisi uudenlaisen työnjaon kehittämistä politiikan huipulle. Rautiainen tosin huomauttaa, että esimerkiksi hallituspuolueiden puheenjohtajien kokoonpano, jota on tällä hallituskaudella kutsuttu viisikoksi, ei ole oikeudellisesti tunnistettava rakenne.

– Voidaan ajatella, että viisikosta kehitetään jotakin sellaista, joka ei liity valtioneuvoston toimintaan ja joka on enemmänkin hallituspuolueiden toiminnan koordinointia. Tällöin avautuu kysymys siitä, koordinoidaanko valtioneuvoston asioita jossain muussa rakenteessa.

Kysymyksen käytännön ratkaisu saattaa kuitenkin olla vaikeampi. Valtioneuvoston ulkopuolella oleva Kulmuni ei joka tapauksessa saisi osallistua valtioneuvoston piiriin toiminnan kuuluvien asioiden käsittelyyn.

– Oikeudellisesti mahdollisia vaihtoehtoja on, mutta saattaa olla, että monet oikeudellisesti mahdolliset vaihtoehdot eivät ole välttämättä poliittisesti mahdollisia, Rautiainen muotoilee.

STT–Ilkka Hemmilä