Politiikan pitkäikäisintä kuvastoa on luokkajako, joka on pitänyt sisällään niin maanomistajien ja torppareiden, työväestön ja porvareiden kuin prekariaatin ja omistavan luokan välisen jakolinjan.

Luokkajaon rinnalla on kulkenut monia muitakin vastakkainasetteluja. Alueelliset, etniset, uskonnolliset ja sukupolvien väliset erot ovat kaikki hedelmällistä maaperää politisoinnille.

2020-luvulla sukupuolten välisestä ideologisesta kuilusta on muodostumassa globaali megatrendi, jolla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Ilmiölle on haettu selityksiä niin sosiaalisen median vaikutuksista kuin taloudellisesta epävarmuudesta, työelämän murroksesta, koulumenestyksestä, yksinäisyydestä ja #metoo-liikkeestä.

Ilmiötä selittävätkin monet tekijät, jotka vaihtelevat kulttuurista ja sosiaalisesta kontekstista toiseen.

SELVÄÄ on, että ilmiöllä on vaikutuksia niin puoluepolitiikkaan kuin laajemmin yhteiskuntaan.

Puolueet ovat tyypillisesti puhutelleet kansalaisia sukupuolesta riippumatta. Suomessakin puolueet ovat tavoitelleet roolia yleispuolueena, joka ei keskity vain yksittäisiin politiikkakysymyksiin tai tiettyihin ryhmiin vaan edustaa koko väestöä.

Sukupuoleen perustuva ideologinen jakolinja pakottaa puolueet harkitsemaan yleispuoluetavoitteen mielekkyyttä.

Jos naisille ja miehille pitää räätälöidä vastakkainen poliittinen viesti, puolueet ovat valinnan edessä: olisiko niiden syytä profiloitua aiempaa vahvemmin joko miesten tai naisten puolueena?

Viime eduskuntavaalien perusteella suuntana näyttäisi olevan miesten ja naisten puolueiden sijaan pikemminkin blokkiasetelma, jossa punavihreä blokki edustaa naisia ja oikeistokonservatiivinen blokki miehiä.

Blokkien sisäisistä puolueista erityisesti vihreät erottuu naisten puolueena ja perussuomalaiset miesten puolueena. On mahdollista, että sama kehitys jatkuu seuraavissa eduskuntavaaleissa.

SUKUPUOLTEN välistä ideologista eroa huomattavasti akuutimpi kysymys löytyy kuitenkin toisesta tilastosta, joka ei ole uusi trendi vaan pysyvämpi ja synkempi piirre suomalaisessa yhteiskunnassa.

Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille.

Tuoreet kyselytutkimukset tarjoavat huolestuttavaa tietoja varsinkin nuorten miesten asenteista. Noin joka neljäs nuori mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan. Alle 25-vuotiaista miehistä lähes joka neljäs on sitä mieltä, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi.

Tämä ilmiö on osa sukupuolten välistä kuilua Suomessa.

Miehillä ja naisilla on erilaisista kokemusmaailmoista kumpuavat käsitykset siitä, mitkä tekijät uhkaavat heidän turvallisuuttaan. Tätä kulttuurista piirrettä ei pidä unohtaa kun puhumme sukupuolten erkanevista arvomaailmoista.