Heinäluoman mukaan sotilaallisista turvallisuusuhkista on puhuttu paljon, ja niitä vastaan myös harjoitellaan joka päivä eri puolilla Eurooppaa. Sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyviä menoja on eri maissa lisätty ja lisätään edelleen.

”Suomessakin puolustusmenot ovat nousseet kymmenen viime vuoden aikana runsaalla 400 miljoonalla eurolla. Mutta mitäs sitten tehdään, jos meitä ei uhkaa vihollisen rynnäkkövaunu tai ohjus vaan koronaviruksen tapainen näkymätön mutta nopeasti leviävä tauti?”

Heinäluoma arvioi koronaviruksen etenemisen paljastaneen, kuinka huonosti varautuneita eurooppalaiset valtiot edelleen tällaisiin pandemioihin ovat.

Heinäluoma kertoo ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa vuosina 2003–2004 valmistelleen parlamentaarisen seurantaryhmän työstä, jossa hän itsekin oli mukana. Ryhmä listasi turvallisuuden uusiksi uhkiksi epidemiat.

”Silloin esimerkkinä oli sars-epidemia, ja vastaavien ennen tuntemattomien virusten yleistymistä ja leviämistä maailmanlaajuisesti pidettiin todennäköisenä. Niihin kehotettiin varautumaan”, Heinäluoma kertoo.

Kun nykyisestä pandemiasta on selvitty, on aika kirjoittaa oppiraportti, Heinäluoma toteaa.

Heinäluoman mukaan jokaisella EU-maalla pitää jatkossa olla valmis toimintasuunnitelma siitä, miten uudet ja vaaralliset virukset pyritään pysäyttämään. Hän painottaa, että tiedon uusista sairauksista pitää myös kulkea huomattavasti nopeammin kuin nyt tapahtui.

”Korona osoittaa myös, että tälläkin alueella tarvitsemme kansainvälistä ja eurooppalaista yhteistyötä sekä valmiussuunnittelua. EU:ssa tarvitaan lääketarvikkeiden ja lääkkeiden yhteistä varastointia sekä menettelytapoja auttaa toisiamme kriisin sattuessa.”