Politiikka
18.11.2022 14:54 ・ Päivitetty: 18.11.2022 14:58
Kumpula-Natri ja Heinäluoma muistuttavat EU:n turvallisuutta vahvistavasta merkityksestä – ”Kuinka moni olisi uskaltanut?”
SDP:n europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma järjestivät tänään turvallisuutta ja energia-asioita käsittelevän seminaarin Turvallinen talvi Helsingissä.
Mepit pohtivat muun muassa sitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut EU:n entistä yhtenäisemmäksi.
– Jos perussopimusta mietitään, meillähän ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa. Korkea ulkopoliittinen edustajakin saa edustaa EU:ta ulkopoliittisella kannalla vasta, kun 27 jäsenmaata on yksimielisesti hyväksynyt kannan. Ja me olemme pärjänneet näin hyvin tässä kriisitilanteessa. Yhdysvalloistakin nähdään Euroopan ottama vastuu niin pakotteissa kuin yhteistoiminnan hiomisessa, Miapetra Kumpula-Natri tähdensi.
Hän nosti esiin sen, että EU on tukenut paljon sotilaallisesti Ukrainaa. Kumpula-Natri painotti, että käytännössä jokainen maa on joutunut kuitenkin tekemään tukemispäätökset yksin.
– Mutta kuinka moni olisi uskaltanut tehdä, jos ei meillä olisi Euroopan unionia poliittisena unionina, joka antaa meille yhteistä voimaa ja linjaa? Kumpula-Natri kysyi.
MYÖS Eero Heinäluoma totesi, että europarlamentin sisällä ja eurooppalaisia yleensä on yllättänyt se, kuinka yksituumaisesti Eurooppa reagoi Venäjän 24.2. Ukrainaan aloittamaan hyökkäyssotaan. Esimerkiksi venäjänvastaiset pakotteet saatiin nopeasti aikaa.
– Se oli positiivinen yllätys.
Heinäluoma muisteli Suomen liittymistä EU:hun kansanäänestyksellä 1994. Jo silloin melko moni suomalainen piti liittymisen kannalta tärkeänä syynä turvallisuutta.
– Mauno Koivistohan sitten myöhemmin sanoi muistelmissaan, että se oli hänellä ratkaiseva. Hän ei kyllä kertonut sitä ennen kansanäänestystä, mutta sitten muutama vuosi myöhemmin.
Heinäluoma totesi, että nyt samaan havaintoon EU:n turvallisuutta lisäävästä merkityksestä on havahduttu – vaikkei ehkä aivan niin voimakkaasti kuin Suomessa aiemmin – myös Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa.
– Kyllä me kaikki tarvitsemme toisiamme.
Heinäluoma pohti, millainen tilanne olisi, jos kaikki 27 jäsenmaata joutuisivat nyt kukin erikseen ratkomaan asioita Moskovan kanssa.
– Kyllähän me olisimme aikamoinen varpusparvi. Luulen, että havainto siitä, että turvallisuudesta on tullut yhteinen tekijä, näkyy aika paljon vanhoissa EU-jäsenmaissa, olivatpa ne sitten Etelä- tai Keski-Euroopasta. Se on yksi tekijä, joka näkyy myös EU:n yleisen hyväksyttävyyden kasvuna kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa, Heinäluoma totesi.
Seminaarin juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.