Hän saa johdettavakseen yhden suurimmista ammattiliitoista – jäseniä kun STTK:laisessa liitossa on noin 160 000. Suomen kätilöliittoa vuodesta 2015 johtanut Rytkönen hyppää liikkuvaan junaan, sillä alan työehtosopimuksista pitäisi saada päätetyksi tammikuussa.

– Rankat ajat ovat edessä, mutta se on meidän alamme peruskauraa. Siksi Tehy on olemassa: etuja valvomassa, tuore puheenjohtaja muistuttaa.

Hänen mukaansa onneksi taustatyö on valmisteltu perusteellisesti liittokierrosta varten. Laajan kenttäkierroksen järjestön hallitus linjasi tavoitteensa, jotka ovat yhteiset Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin kanssa. Rytkönen uskoo, että yhteistyö Superin puheenjohtajan Silja Paavolan kanssa ei tuota ongelmia.

Molemmat hoitajajärjestöt hakevat liittokierroksella selkeitä palkankorotuksia. Rytkönen ei lähde vielä tässä vaiheessa haarukoimaan tasoa.

Julkisen sektorin sote-ammattilaisia risoo kilpailukykysopimus, joka vei lomarahoista leijonanosan vuoteen 2019. Kenttä ja puheenjohtajisto, Rytkönen sekä 1. varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax ja 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén, vaativat kompensaatiota leikkauksille.

– Sopimukset tehdään aina siinä hetkessä. Nyt tilanne on toinen kuin kikyä solmittaessa. Alan ostovoimaa ei saa jättää laahaamaan. Muutenkin meidän niin sanotut korotukset ovat olleet pitkään tosi maltillisia, kolmikko painottaa.

Vientialan tuottavuudesta puhutaan paljon. Rytkönen huomauttaa, että itse asiassa sote-sektorilla tuottavuus on vielä helpompi laskea.

– Suomi on yksi maailman terveimpiä kansakuntia. Eikö siinä ole jo tarpeeksi näyttöä tuottavuudesta? Mitä meidän pitäisi vielä tehdä paremmin, hän kysyy.

Brax muistuttaa, että julkinen sektori auttaa merkittävästi ns. avointa sektoria pyörimään muun muassa tuottamalla työterveyshuoltoa ja päivähoitoa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pelotteli koko Suomea pakkolaeilla kaksi vuotta sitten. Hän tuli toisiin ajatuksiin omien sanojensa mukaan “kuunneltuaan kätilöitä”. Kätilö Rytkönen hymähtää.

– Kyllähän kätilöitä käytettiin siinä teatterissa keppihevosina. Se oli siinä ajassa valintaa ruton ja koleran välillä. Vastapuolella oli aika kovat piipussa, kun haluttiin viedä sunnuntai- ja iltalisiä, tuoda sairausloma-ajan karenssi ja leikata lomapäiviä.

Hänen mukaansa “siinä tilanteessa” lomarahoista leikkaaminen oli se pienempi paha.

Rytkönen toivoo hartaasti, että neuvotteluyhteys säilyy. Samalla linjalla ovat myös varapuheenjohtajat.

– Sopimusoikeus on kyseenalaistettu monella taholla. Tätä maata on rakennettu kuitenkin sopimalla. Sitä arvoa ei kannata hukata.

Hoitajajärjestöt haluavat yhteistuumin oman työehtosopimuksensa. Allénin mukaan sitä on haettu jo pitkään. Ensin pitäisi saada oma kuntapuolen sopimus.

– Kunpa nyt työnantajakin näkisi tämän tärkeyden, hän toivoo hartaasti.

Tehyn puheenjohtajiston mielestä oman tessin paikka on juuri nyt, kun sote-uudistus myllää koko toimintaympäristön.

– Uudistuksessa valtava määrä ihmisiä siirtyy työpaikasta toiseen. Hoitohenkilöstö työskentelee aivan erilaisissa ympäristöissä ja työajoilla kuin suurin osa siitä pöydästä, jonka äärellä istumme muiden kanssa. Ongelmat ovat aivan erilaisia, kolmikko perustelee.

Muun muassa lääkärit ja opettajat ovat saaneet omat sopimuksensa. Allénin mielestä sote-sektorille pitäisi saada pitkällä aikavälillä yksi sopimus, joka pätisi huolimatta siitä, työskenteleekö ihminen maakunnassa, maakunnanliikelaitoksessa, sen osakeyhtiössä tai sote-keskuksessa.

– Se lopettaisi myös tes-shoppailun.

Rytkönen uskoo, että sote-henkilöstön omasta tessistä hyötyisi myös työnantaja.

Tehy ja Super hakevat selkeitä palkankorotuksia, mutta onko ne otettu huomioon kuntien talousarvioesityksissä? Ei ole, Tehyn puheenjohtajakolmikko huoahtaa. Kaikki ovat päättäjiä omissa kunnissaan, Rytkönen (sd.) Porvoossa, Brax (kesk.) Alavieskassa ja Allén (kok.) Raisiossa.

– Palkankorotusvaraa ei ole huomioitu. Siinä tulee vielä pieniä yllätyksiä, he ounastelevat.