Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Kun väki pakkautuu etelän kaupunkeihin, tarvitsemmekin ehkä enemmän kansanedustajia

Mikko Huotari
Toimituksen kommentit

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

Vaalihuumaa SDP:n valvojaisista keväällä 2023.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen väläytti tällä viikolla Ylellä, että Uudenmaan vaalipiiri pitäisi jakaa vähintään kahteen osaan.

Rane Aunimo

Demokraatti

Suomen suurimmasta vaalipiiristä valitaan tällä hetkellä 37 kansanedustajaa, mutta vuoteen 2040 mennessä jo 39 edustajaa, jos väestöennusteet pitävät kutinsa.

Näin jo joka viides kansanedustaja tulisi Uudeltamaalta.

Läpimeno on laskennallisesti helpointa nimenomaan Uudeltamaalta, missä ns. piilevä äänikynnys on vain reilut 2 prosenttia.

Piilevä äänikynnys kertoo, kuinka suuri prosenttiosuus vaalipiirin äänistä puolueen on vähintään saatava, jotta se saisi vaalipiiristä läpi vähintään yhden kansanedustajan.

Asukasmäärältään pienessä Lapin vaalipiirissä piilevä äänikynnys on jopa 14 prosenttia. Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton noin 10 prosentin kannatus Lapissa toikin puolueelle nolla paikkaa.

Mitä demokraattista tavoitetta ajaa se, että joltain alueelta on niin paljon vaikeampi päästä eduskuntaan kuin toiselta?

KYSYMYS on ihan reiluudesta tai yhteiskunnallisemmin sanottuna oikeudenmukaisuudesta.

Mitä demokraattista tavoitetta ajaa se, että joltain alueelta on niin paljon vaikeampi päästä eduskuntaan kuin toiselta?

Vaalijohtaja ratkaisisi siis eriarvoisuusongelmaa muuttamalla suurimman vaalipiirin pienempiin osiin. Näin piilevä äänikynnys nousisi Uudellamaalla mutta ei laskisi Lapissa.

Toinen, ainakin täydentävä vaihtoehto onkin yhdistää pienempiä vaalipiirejä.

Orpon hallitus asetti marraskuussa 2023 parlamentaarisen työryhmän kehittämään eduskuntavaalien vaalijärjestelmää. Sen huomio on ennen kaikkea Lapin vaalipiirissä.

Vaalialuemallissa Lapin ja Oulun vaalipiirit kytkettäisiin laskennallisesti toisiinsa, mutta ne pysyisivät kuitenkin muuten itsenäisinä. Läpi olisi helpompi päästä, vaikka tulisikin pienestä puolueesta.

Mallia voitaisiin käyttää jatkossa tarvittaessa myös muihin vaalipiireihin. Tuoreen arvion mukaan esimerkiksi Kaakkois-Suomessa olisi vuonna 2040 nykyisen 15 edustajan sijaan enää 13 edustajaa, koska sen suhteellinen väkimäärä laskee.

Satakunnasta valitaan jo nyt vain 8 kansanedustajaa.

TYÖRYHMÄ, jossa edustettuina ovat kaikki eduskuntapuolueet, antaa oman tarkemman ehdotuksensa vuoden 2024 aikana.

Vaalialuemalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2031 eduskuntavaaleissa, ei siis vielä seuraavissa vaaleissa 2027.

Ainakin yksi muukin ratkaisu olisi, enemmän tai vähemmän realistinen.

Aina voisi lisätä kansanedustajien määrää, vaikkapa kolmeensataan, jolloin piilevä äänikynnyskin pienenisi.

Ihan tällaiseen vaaliremonttiin Suomessa ei ole liiemmin haluja.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE