Tänä vuonna Britanniassa järjestettiin suuri joukko juhlallisuuksia hänen 70-vuotisen vallassaolonsa kunniaksi. Vuosi nimettiin platinajuhlavuodeksi.

Kuningatar (s. 1926) päätyi valtaan nuorena prinsessana, vaimona ja äitinä jo 25-vuotiaana.

Prinsessa Elizabeth oli talvella 1952 aloittanut pitkän ulkomaankiertomatkan puolisonsa Philipin kanssa. Uutinen vallanvaihdosta tavoitti pariskunnan Brittiläiseen Kansainyhteisöön kuuluneen Kenian syrjäseudulle, ja sen jälkeen nuorenparin elämä muuttui.

Kuningattaren aviomiehestä Philipistä (s. 1921) tuli kokopäivätoiminen puoliso, jonka tehtävänä oli kulkea pari askelta kuningattaren jäljessä ja tukea tätä kaikissa julkisissa tehtävissä.

Nuori kuningatar Elisabet oli varsin valmistautumaton valtaan, vaikka kuningas oli sairastellut jonkin aikaa.

Syntyessään prinsessa oli kruununperimysjärjestyksessä kolmas, eikä mikään viitannut tuolloin siihen, että hänestä tulisi jonain päivänä kuningatar. Näin ollen prinsessan koulutus oli melko vaatimatonta.

Hän sai sen aikaisen yläluokan käytännön mukaan kotiopetusta, jossa perehdyttiin muun muassa historiaan, perustuslakiin, ranskan kieleen ja taideaineisiin. Prinsessa oppi myös ratsastamaan ja oli muutoinkin liikunnallisesti aktiivinen.

Prinsessa sai niin ikään sotilaallista koulutusta, ja hänet koulutettiin aikanaan asepalveluksessa autonkuljettajaksi.

KUNINGATAR TUNNETTIIN tinkimättömän velvollisuudentuntoisena, ja hänen on väitetty asettaneen velvoitteet perhe-elämänsä edelle. Neljän lapsen äidin työpäivät venyivät pitkiksi, mutta ei ikääntyminenkään vähentänyt tunnollisuutta. Kuningattaren kalenteri oli tiivis vielä korkealla iällä.

Kuningattaren poliittinen valta oli varsin vähäistä, mutta hänen vaikutusvaltansa on ollut merkittävää. Hänestä tuli pisimpään Britanniaa hallinnut monarkki syksyllä 2015. Tuolloin hän oli ollut vallassa yli 63 vuotta ja rikkoi aiemman kuningatar Viktorian aikaisen ennätyksen. Viktoria hallitsi vuoteen 1901 asti.

Talvella 2017 juhlittiin Elisabetin vallassaolon 65-vuotista taivalta, ja päivä nimettiin jalokiven safiiri mukaan. Päähenkilö vietti päivän lähipiirinsä kanssa Sandringhamin kartanossa, eikä tapahtumasta järjestetty suurempia juhlallisuuksia.

Kuningattaren kerrotaan sanoneen, että vallassaolon vuosipäivät eivät olleet hänelle iloisia juhlapäiviä, sillä ne muistuttivat isän varhaisesta kuolemasta.

70-VUOTISKAUDEN platinajuhlien keskeisimmät tapahtumat järjestettiin pitkänä viikonloppuna kesäkuun alussa. Päivät olivat valtava spektaakkeli, joiden aikana Britannia näytti parasta osaamistaan tilaisuuksien organisoijana.

Ohjelmassa oli muun muassa juhlaparaatia, ilmavoimien ylilentoa, konsertti ja valo-show Buckinghamin palatsilla, laukkakilpailua, piknikkejä ja kulkueita sekä kiitosjumalanpalveluksia.

Kuningatar joutui vointinsa vuoksi jättämään useat tilaisuudet väliin, joten kuninkaallisen perheen muut jäsenet edustivat häntä.

Juhlavuoden alkua varjosti kuningattaren pojan prinssi Andrew’n epäilty yhteys laajaan hyväksikäyttö- ja seksiskandaaliin.

Syksyllä 2021 kuningatar jätti väliin eräitä sovittuja edustustehtäviään ja lepäsi lääkärin määräyksestä. Tuolloin hän oli myös lyhyesti sairaalassa tutkimuksissa. Niiden laadusta ei kerrottu tarkemmin. Näin spekulaatiot hänen terveydentilastaan alkoivat kiihtyä, vaikka virallisesti kuningattaren kerrottiin voivan hyvin.

Kuningattaren joulupuhe vuonna 2021 oli poikkeuksellisen henkilökohtainen. Elisabet muun muassa otti esille surun, jolla hän viittasi puolisonsa prinssi Philipin huhtikuussa 2021 tapahtuneeseen kuolemaan.

Pariskunta ehti olla naimisissa yli 70 vuotta.

”Vaikka nyt on aika ilolle, joulu voi olla vaikea heille, jotka ovat menettäneet läheisiään. Erityisesti tänä vuonna ymmärrän, miksi”, kuningatar sanoi puheensa aluksi.

Kuningatar kertoi saaneensa runsaasti lohtua siitä, miten lämpimästi ja laajasti Philipin elämää ja työtä on arvostaen muisteltu.

”Mutta elämään kuuluvat myös viimeiset jäähyväiset kuten myös ensimmäiset tapaamiset. Ja vaikka minä ja perheeni kaipaamme Philipiä kovasti, tiedän, että hän haluaisi meidän nauttivan joulusta.”

ELISABETIN KAUDEN ensimmäinen pääministeri oli Winston Churchill ja ensimmäinen naispääministeri Margaret Thatcher.

Boris Johnsonista tuli maansa ja samalla Elisabetin pääministeri heinäkuussa 2019. Johnson työllistikin kuningatarta nopeasti, sillä jo elokuussa kuningatar joutui hyväksymään pääministerin pyynnön parlamentin työn jäädyttämisestä. Tämä aiheutti maassa vakavan poliittisen kriisin.

Kuningattaren viimeiseksi pääministeriksi jäi Liz Truss, jota kuningatar ehti viime päivinään pyytää muodostamaan maalle uuden hallituksen.

Kuningattaren ja pääministereiden suhteita on kuvattu toteamalla, että jotkut olivat vaikeampia kuin toiset. Kuningattaren kerrotaan sanoneen, että hän nautti kaikista eniten Churchillin tapaamisista. Harold Wilsonin, joka oli Elisabetin ajan ensimmäinen työväenpuolueen ministeri 1960-luvun puolivälistä, tiedetään auttaneen astioiden tiskaamisessa eräiden tapaamisten jälkeen.

James Callaghan, pääministerinä 1970-luvun lopussa, tuli hyvin toimeen kuningattaren kanssa. BBC:n haastattelussa vuonna 2002 Callaghan kertoi pitäneensä viikoittaisia luottamuksellisia keskusteluja kuningattaren kanssa kiinnostavina, hyödyllisinä ja miellyttävinä.

Callaghan kertoi joskus kysyneensä kuningattaren näkemystä johonkin vaikeaan ongelmaan. Kuningatar oli tuolloin todennut humoristisesti, että pääministerille maksetaan päätösten tekemisestä. Callaghanin mielestä vastaus oli täydellinen.

KUNINGATTARESTA ja hänen perheestään on tehty lukuisia kirjoja, elokuvia, tv-sarjoja ja dokumentteja sekä tuhatmäärin uutis- ja viihdejuttuja. Ne ovat perustuneet joko virallisiin esiintymisiin, palatsin tiedotukseen tai aikalaisten arvioihin, juoruihin tai huhuihin, sillä kuningatar itse ei antanut haastatteluita.

Hänen televisioesiintymisensä olivat protokollan vaatimusten mukaisia puheita esimerkiksi jouluisin ja parlamentin tilaisuuksissa, juhlallisuuksissa ja paraateissa.

Kuningattaren yksityisistä ajatuksista ja näkemyksistä tiedetään siis vähän, mutta arvailuja on esitetty sitäkin enemmän.

Kuningatar Elisabet vieraili Suomessa 1976.

Koronavirusepidemian aikana huhtikuussa 2020 kuningatar piti kuitenkin poikkeuksellisen puheen suoraan kansalaisille.

Siinä hän muun muassa kiitti kaikkia niitä brittejä, jotka työskentelivät hoito- ja palvelualoilla.

”Nujerramme tämän taudin, jos pysymme yhtenäisinä ja päättäväisinä”, hän sanoi Windsorin linnassa tallennetussa puheessa.

Kuningatar jatkoi toiveella, että ihmiset voisivat jälkikäteen tuntea ylpeyttä siitä tavasta, jolla kohtasivat vaikean ajan.

Kuningatar totesi niin ikään, että koronaviruksen poikkeustoimet antoivat mahdollisuuden rauhoittumiseen ja mietiskelyyn tai rukoukseen.

”Tämä aika tuo mieleeni ensimmäisen radioesiintymiseni vuonna 1940 sisareni kanssa täällä Windsorin linnassa. Monet lapset olivat tuolloin evakossa sotaa paossa ja erossa perheistään, jotta pysyisivät turvassa.”

”Myös nyt moni voi kokea samanlaista tuskallista eristäytymistä rakkaistaan. Mutta tiedämme, että meidän tulee toimia nyt samalla tavalla kuin silloin.”

Kuningatar päätti puheensa rohkaiseviin sanoihin paremmista ajoista ja siitä, että perheet ja ystävät voivat jälleen olla yhdessä.

”Me tapaamme jälleen (we will meet again)”, hän sanoi ja viittasi vuonna 1939 tehtyyn lauluun.

Kappale oli suosittu toisen maailmansodan aikana, sillä sen eron tunnelmat sopivat sotilaisiin, jotka joutuivat jättämään rakkaansa.

Elisabetin jälkeen kuninkaaksi noussee ensimmäisenä kruununperimysjärjestyksessä oleva prinssi Charles.

Teksti: Mimma Lehtovaara / STT