Politiikka
13.5.2019 05:48 ・ Päivitetty: 13.5.2019 05:48
“Kunnilla ei ole rahaa valtion hankkeiden pelastamiseen” – liikenneinfraan vaaditaan 800 miljoonaa lisärahoitusta
Kuntaliitto ja kaikki Manner-Suomen kuntien ja kaupunkien johtajat pitävät välttämättömänä, että valtion jatkuvasti rapistuva tie- ja rataverkko saadaan viimein kuntoon. Kuntaliiton ja kuntien mukaan valtion liikenneinfran budjettirahoitusta on nostettava 800 miljoonalla eurolla.
Ne suuntaisivat perusväylänpitoon vuositasolla 300 miljoonaa euroa, liikenneverkon kehittämishankkeisiin osoitettaisiin 500 miljoonaa lisäeuroa.
– Suomen liikenneinfra on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta, eikä valtion rahoitus liikenneverkkoon ole pysynyt ajantasaisena. Tämä näkyy rapistuvina väylinä ja kehittämishankkeiden viivästymisenä. Toimivalla liikenneinfralla on suuri merkitys kansantaloudelle, viennille ja työllisyydelle, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen painottaa tiedotteessa.
Tällä hetkellä kunnat ja kaupungit rahoittavat peräti 45 prosenttia Suomen liikenneväylien kunnossapidon ja investointien kokonaiskustannuksista. Tämä tarkoittaa noin 1,4 miljardin euron vuosikustannuksia.
Kuntaliitto ja kunnat huomauttavat, että silti tieliikenteeltä kerättävät vuosittaiset yli 8 miljardin euron verotulot menevät kokonaan valtiolle.
Liikenneverkkoa pitäisi kehittää aiempaa pitkäjänteisemmin.
– Valtio toivoo kuntia aina vain suuremmalla rahoitusosuudella mukaan valtion infrahankkeisiin. Kunnilla ei kuitenkaan ole omien tehtäviensä rahoittamisen lisäksi rahaa valtion liikennehankkeiden pelastamiseen. Kunnilla on oma infransa, sen korjausvelka ja monet muut tehtävät rahoitettavana ja hoidettavana, Karhunen sanoo.
Lisää aiheesta
Kuntaliitto ja kunnat katsovat, että liikenneverkkoa pitäisi kehittää aiempaa pitkäjänteisemmin.
– Tähän asti liikenneasioita on linjattu vain hallituskausi kerrallaan. Tästä tulee päästä irti ja saada jatkuvuutta liikenteen rahoitukseen sekä infran kunnossapitoon, kehittämiseen ja suunnitteluun. Infran uusia rahoitusmalleja, esimerkiksi hankeyhtiöitä, tarvitaan. Ne tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, joka ei vain siirrä velkaantumista valtiolta kunnille, Karhunen toteaa.
Yhteisessä kannanotossaan Kuntaliitto ja kunnat painottavat, että kun valtio ja kunnat hoitavat omat vastuunsa, paranevat edellytykset myös kuntien ja valtion hyödyllisille yhteishankkeille ja niiden uusille rahoitusratkaisuille.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.