Viime vuonna yli puolet maailman väestöstä – enemmän kuin koskaan maailman historiassa – äänesti vaaleissa. Intiassa pidettiin maailman historian suurimmat vaalit, kun 642 miljoonaa ihmistä antoi äänensä.

Historiallista oli myös se, että ensimmäistä kertaa koskaan kaikissa pidetyissä vaaleissa valtaa pitävät ryhmät menettivät kannatustaan.

Suurista äänestäjämassoista huolimatta demokratia ei vahvistunut. Vuonna 2024 EUI:n demokratiaindeksi vaipui mittaushistoriansa alimmalle tasolle. Demokraattiseksi laskettavien maiden määrä putosi kolmella ja oli 71, kun 167 maata pisteytettiin.

Vuodesta 2008 lähtien eniten ovat heikentyneet vaalit ja monipuoluejärjestelmä sekä kansalaisoikeudet. Pohjoismaat ovat indeksin kärkimaita, Suomi 5. sijalla pudottuaan yhdellä sijalla Sveitsin taakse.

VALTAOSA ihmisistä pitää edustuksellista demokratiaa parhaana tapana päättää yhteisistä asioista. Silti yhä suurempi osa kansalaisista myös täysin demokraattisissa maissa ajattelee, että demokratia ei palvele heitä eikä paranna heidän elämäänsä.

Myös Suomessa epäluottamus niin hallitusta, oppositiota kuin poliittisia puolueita kohtaan on välillä suurta.

Hintojen nousun ja taloudellisen epävarmuuden vaivaamassa maailmassa ihmiset ovat huolissaan eriarvoisuuden kasvusta niin meillä kuin muuallakin. Pienituloiset ja matalammin koulutetut kokevat jäävänsä jälkeen ja ettei politiikka toimi oikeudenmukaisesti. Varallisuuden kasautuminen johtaa tutkitusti myös vallan kasautumiseen, mikä lisää epäoikeudenmukaisuutta ja sen kokemusta.

Ihmiset ovat tyytymättömiä poliitikkoihin. Puolueiden koetaan irtautuneen kansalaisista. Ihmiset kokevat, että puolueet ovat liian samanlaisia ja tarjoavat lähinnä samoja ratkaisuja hieman eri tavoin paketoituina.

Pettymystä aiheuttaa myös, etteivät poliitikot enää tarjoa selkeää visiota ja näkymää paremmasta tulevaisuudesta, vaan keskittyvät lyhyen aikavälin hallinnointiin aidon yhteiskunnallisen muutoksen sijaan. Ihmiset kokevat, että poliitikkojen ja kansalaisten sijaan valtaa käyttävät viranhaltijat ja asiantuntijat, jotka eivät ole saaneet vaaleissa luottamusta kansalta.

Ihmisten huolet ja epäluottamuksen aiheet ovat hämmästyttävän samanlaisia ympäri maailman.

MEILLÄ SUOMESSA kunta- ja aluevaalien ehdokasasettelu on juuri päättynyt. Ehdokasmäärä putosi jälleen huolestuttavasti viime vaaleista.

Siksi kaikki ehdolle lähteneet ovat suomalaisen demokratian sankareita. On etuoikeus saada ryhtyä ehdokkaaksi sekä äänestää vapaissa vaaleissa, joissa jokainen voi rauhassa edustaa omaa ajatusmaailmaansa.

Kunta- ja aluevaalien hienous on, että ehdokkaat edustavat harvinaisen laajasti koko yhteiskuntaa.

Jotta demokratia voi kehittyä, pitää jokaisen voida olla juuri omana itsenään ehdolla. Kaikenlainen vaalihäirintä on demokratian vastaista. Jotta ihmisten luottamus demokratiaan vahvistuu, kannattaa ehdokkaiden rohkeasti tuoda keskusteluun uusia ideoita ja rohkeitakin näkymiä oman kotikuntansa ja Suomen kehityksestä.

Jokainen on oman arkensa asiantuntija. Mitä enemmän näkökulmia keskustelussa on, sitä helpompi äänestäjien on löytää itselleen sopiva ehdokas ja vahvempi demokratiamme on.

Vaalien jälkeen on käytävä vakava keskustelu politiikan ja vaalien vaikutuksesta. Viime vuosina valtaa on siirtynyt yhä enemmän viranhaltijoille ja varsinkin valtuustojen päätöksentekovaltaa on siirretty muualle.

Tämä tarkoittaa, että ihmisten vaaleissa antamien äänien suora vaikutus heikkenee. Valtuustojen ja lautakuntien asema on keskeinen osa suomalaista demokratiaa ja varmistaa sen, että vaalien tulos myös näkyy käytännössä ihmisten elämässä.

Suomi on maailman vahvimpia demokratioita, mutta pysyy sellaisena vain, kun itse pidämme siitä huolen.

Kirjoittaja on SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Vaasasta.