Yhä useammassa kunnassa sekä valtuustoa että hallitusta johtavat naiset – niin sanottuja naissuoria on nyt 53 kunnassa, kun neljä vuotta sitten niitä oli vain 30. Naisia on valittu sekä valtuuston että hallituksen ykkösjohtajiksi kaikenkokoisissa kunnissa.

Naisten osuus kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten ykköspuheenjohtajista nousi ennätykselliseen 43,5 prosenttiin.

ERITYISESTI keskusta, mutta myös SDP ja kokoomus pitävät edelleen vahvasti kiinni kärkiasemasta ykköspuheenjohtajina.

– Naisten osuus on nyt korkeampi kuin koskaan. Kehitys on ollut nousujohteista jo useamman kauden ajan, mutta tämän vuoden hyppäys on poikkeuksellisen suuri. Miehiä on kuitenkin edelleen enemmän puheenjohtajina kuin naisia, tiivistää tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa.

MANNER-SUOMEN 292 kuntaan valittiin kesäkuussa kaikkiaan 1709 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa: valtuustoihin 930 ja kunnanhallituksiin 779.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat edustavat yleisimmin keskustaa, SDP:tä ja kokoomusta. Näillä puolueilla on hallussaan 86 prosenttia valtuustojen ja 88 prosenttia hallitusten ykköspuheenjohtajuuksista.

Keskusta saa suhteessa valtuustopaikkoihinsa huomattavasti enemmän johtopaikkoja: sen hallussa on 42 prosenttia valtuuston ja 58 hallituksen puheenjohtajuuksista, vaikka valtuustopaikkoja puolueella on vain 31 prosenttia.

SDP:n osuus hallitusten puheenjohtajista on nyt korkeimmillaan vuoden 2009 jälkeen.

NAISTEN osuus nousi valtuuston puheenjohtajissa 34 prosentista 43 prosenttiin ja hallitusten puheenjohtajissa 35:stä 43,5 prosenttiin. Tämä heijastelee koko valtuustokentän muutosta: naisvaltuutettujen osuus on alkaneella valtuustokaudella ennätykselliset 45 prosenttia.

Yhä useammassa kunnassa sekä valtuustoa että hallitusta johtavat naiset – niin sanottuja naissuoria on nyt 53 kunnassa, kun neljä vuotta sitten niitä oli vain 30.

Naisia on valittu sekä valtuuston että hallituksen ykkösjohtajiksi kaikenkokoisissa kunnissa, pienimpinä kuntina Hailuoto, Merijärvi ja Kannonkoski. Suurimmista kaupungeista Espoossa ja Turussa on naiset ykkösjohtajina, Turussa valtuuston puheenjohtajan lisäksi koko kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.

Ehdottomasti vahvin “naissuora” löytyy Pornaisten ja Sulkavan kunnista, joissa niin valtuuston kuin myös hallituksen koko puheenjohtajisto on naisia. Maakunnittain vaihtelu on suurta: valtuuston puheenjohtajista naisia on eniten Keski-Pohjanmaalla (75 prosenttia) ja hallituksen puheenjohtajista Kymenlaaksossa (83).

– Naisten vahvistunut asema näkyy koko kuntakentässä, niin pienissä kunnissa kuin suurissa kaupungeissakin. On kuitenkin mielenkiintoista, että sukupuolijakaumat vaihtelevat paljon sekä erikokoisissa kunnissa että myös eri maakunnissa, Pekola-Sjöblom huomauttaa.

NUORIN valtuuston puheenjohtaja on 23-vuotias Viivi Immonen (kesk.) Juvalta ja hallituksen nuorin puheenjohtaja 22-vuotias Joona Paija (kok.) Urjalasta. Alle 30-vuotiaita ykköspuheenjohtajia on yhteensä 16 eri puolilta Manner-Suomea.

Heistä suurin osa on keskustalaisia, mutta mukana on myös RKP:n, kokoomuksen ja SDP:n edustajia.

Toisessa ääripäässä on kokenutta kuntajohtoa: yli 70-vuotiaita ykköspuheenjohtajia on koko Manner-Suomessa 41, tunnetuimpia muun muassaTampereen Kalervo Kummola (kok.) ja entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kok.) Lapualta.

– Nuoret puheenjohtajat tuovat kuntajohtoon tuoretta näkökulmaa ja uutta energiaa, iäkkäät puheenjohtajat vahvaa kokemusta. On tärkeää, että eri ikäpolvet ovat mukana päättämässä kuntien tulevaisuudesta, sanoo Pekola-Sjöblom.

Alle 30-vuotiaita valittiin valtuuston puheenjohtajaksi kuitenkin vain 2,4 prosenttia ja hallituksen puheenjohtajaksi 3,1 prosenttia.

KEVÄÄN kuntavaaleissa kunkin kunnan äänimäärältään suurimman puolueen eniten ääniä saaneista ehdokkaista eli ääniharavista 66 prosenttia nousi joko valtuuston tai hallituksen ykköspuheenjohtajaksi.

Hallituksissa osuus oli erityisen korkea 20 001-50 000 asukkaan kunnissa, joissa lähes kaksi kolmesta ääniharavasta sai johtopaikan.

– Monessa kunnassa ykköspuheenjohtajuus on luonteva jatko vaalimenestykselle. Silti on merkillepantavaa, että kaikilla puolueilla ääniharavat eivät aina nouse ylimpiin luottamustehtäviin, Pekola-Sjöblom toteaa.

162 kansanedustajaa tuli valituksi kotikuntansa valtuustoon. Heistä 19 valittiin valtuuston puheenjohtajaksi ja kahdeksan hallituksen puheenjohtajaksi (Asikkala, Hyvinkää, Inkoo, Joensuu, Järvenpää, Lohja ja Outokumpu).

Valtuuston ykköspuheenjohtajaksi valittuja on yhtä paljon kuin edellisen valtuustokauden alussa, hallituksen ykköspuheenjohtajaksi valittujen määrä sen sijaan puolittui.

– Suomalainen erityispiirre on, että kansanedustajat istuvat edelleen vahvasti kuntien johtopaikoilla. Tämä kertoo heidän halustaan vaikuttaa lähellä kuntalaisia, mutta toisaalta se voi herättää kysymyksiä työnjaosta ja ajankäytöstä valtakunnan- ja kuntapolitiikan välillä, Pekola-Sjöblom pohtii.

VALTUUSTOJEN puheenjohtajista 93,5 prosenttia on suomenkielisiä, 6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 0,7 prosenttia saamenkielisiä. Hallitusten puheenjohtajista 92 prosenttia on suomenkielisiä, 7,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja yksi on muunkielinen (Hämeenlinna).