Liitto pitää myönteisenä, että kannustinloukkujen purkamiseksi tehdyt varhaiskasvatusmaksujen alentamiset on luvattu kompensoida kunnille. Tämä on tehtävä täysimääräisesti huomioiden maksualennusten lisäksi myös aiheutuvat järjestämiskustannukset kuten toimitila- ja henkilöstömenot.

– Maksualennusten kompensointi pääosin kuntien veropohjaa vahvistamalla on tässä tilanteessa perusteltua. Erityisen myönteistä on yhteisövero-osuuden lisäys, joka kannustaa elinvoiman kohentamiseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi.

Kuntaliitto muistuttaa, että ehdotettu noin 90 miljoonan euron maksualennus on merkittävä suhteutettuna maksujen kokonaistuottoon, joka on 350 miljoonaa euroa.

Pettymystä Kuntaliitossa aiheutti se, että homekoulujen korjaamiseen ja kuntien infran korjausvelan umpeen kuromiseen ei ole tulossa uusia toimia.

Myös sote- ja maakuntauudistuksen muutostukeen ja etenkin ICT-järjestelmien rakentamiseen tarvittavat välittömät panostukset jäivät vaatimattomiksi ja täsmentymättömiksi. Liiton mukaan tämä vaikeuttaa merkittävästi uudistuksen toimeenpanoa maakunnissa.

Kuntaliitto pitää kuitenkin miljardin investointilupausta sote-ICT:hen myönteisenä pidemmällä aikavälillä.

Liitosta on tärkeää, että kuntatalouden rahoitusasematavoitteesta (-0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2019 tasolla) pidetään kiinni ja mikäli se ei ole toteutumassa, hallitus tekee lupaustensa mukaisesti korjaavat toimet.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa, että hallitus on asettanut kuntataloudelle tavoitteen, jonka mukaan tulojen ja menojen erotus on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tästä on tärkeää pitää kiinni. Erityisesti kilpailukykysopimuksen vaikutusten seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisävelvoitteista ilman täysimääräistä rahoitusta tai tulopohjan heikennyksistä on pidättäydyttävä jatkossakin, Punakallio arvioi.