Kuntaliiton mukaan valinnanvapaus tulisi toteuttaa asteittain esimerkiksi maakunnallisina pilotteina ja kokeilujen kautta nykyistä palvelusetelilakia hyödyntäen.

Kuntaliiton mukaan Sipilän hallituksen lakiluonnoksessa ehdotettu tapa toteuttaa perustason ja eräiden erityistason palveluiden valinnanvapaus yhtiöittämisvelvollisuuden ja markkinamekanismien kautta on ristiriidassa sote- ja maakuntauudistukselle alun perin asetettujen tavoitteiden kanssa.

Nämä tavoitteet koskevat kaikkein keskeisimpiä asioita eli yhdenvertaisuutta, palveluiden integraatiota ja kustannusten hillintää.

Kuntaliitto katsoo, että myös kunnille on annettava mahdollisuus omistaa yhtiömuodossa sote-keskuksia tasavertaisesti muiden toimijoiden kanssa.

Asiakkaan kannalta valinnanvapausjärjestelmä olisi erittäin monimutkainen. Sopivaan palveluun hakeutuminen edellyttää kykyä arvioida omaa tilannetta, palveluntarvetta ja verrata sitä tarjolla oleviin palveluvaihtoehtoihin.

Kuntaliiton mukaan valinnanvapauden toteuttaminen esitetyssä muodossa vaikeuttaa kustannusten hillintätavoitteen saavuttamista. Keskeisin syy tähän on se, että malli rajoittaa maakunnan oikeutta päättää palvelujen tuotantotavasta ja ohjata palvelujen kokonaisuutta.

Kustannusten nousun riskejä aiheuttavat myös muun muassa järjestäjien sekä tuottajien ICT-investointikustannukset, maakunnan, maakunnan liikelaitoksen ja tuottajien hallinnolliset tehtävät sekä valinnanvapausmalliin kuuluvat uudet elementit henkilökohtainen budjetti ja maksuseteli.

Kuntaliitto huomauttaa, että mikäli valinnanvapauden laajentaminen lisää kustannuksia, palvelujen kattavuutta tai sisältöä täytyy pystyä supistamaan tai palvelujen laatua alentamaan.

Pitkän ajan kuluessa kustannusten kasvun hillintä voi Kuntaliiton mukaan toteutua kilpailuasetelman synnyttämän tuotannollisen tehokkuuden ja alhaisempien kustannusten kautta ja myös toisaalta kansalaisten suuremman vastuun ottamisen ja omiin palveluihinsa osallistumisen kautta.

Kuntaliitto vaatii valinnanvapauden toimeenpanolle riittävää siirtymäaikaa. Markkinoiden avautuminen sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto yhtäaikaisesti 1.1.2019 muodostavat Kuntaliiton mukaan suuren riskin palvelujen jatkuvuudelle.

Lakiluonnoksessa säädetään 1. ja 2. vaiheessa tapahtuvasta vaiheistuksesta, mutta tosiasiassa voimaantulossa ei ole Kuntaliiton mukaan lainkaan vaiheistusta: kahden vuoden siirtymäaika 31.12.2020 saakka maakunnan yhtiöiden perustamisessa ei ole Kuntaliiton mukaan aito siirtymäaika, jos yksityiset sote-keskukset ja suun hoidon yksiköt ovat aloittaneet toimintansa jo 1.1.2019.

Kuntaliitto pitää perusteltuna valinnanvapausmallin käyttöönottoa asteittain ja samanaikaisesti koko maassa niin yksityisessä kuin julkisomisteisessa tuotannossa. Sen mukaan valinnanvapaus ja tuotannon yhtiöittäminen tulisi toteuttaa perustasoon kuuluvissa sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluissa ja suunhoidon perustason palveluissa aikaisintaan 1.1.2021 alkaen ja laajennettuun perustasoon kuuluvissa palveluissa 1.1.2023.

Kuntaliitto huomauttaa aikatauluseikoista myös, että laajojen tietojärjestelmämuutoksien toimeenpano ja käyttöönotot edellyttävät noin 3-5 vuoden siirtymäaikaa.

Kuntaliitto pitää todennäköisenä, että terveydenhuollon markkinat syntyvät suuriin kaupunkikeskuksiin, mutta ei haja-asutusalueelle.

Sosiaalipalveluihin liittyviä markkinoita voi sen sijaan henkilökohtaisen budjetin myötä syntyä myös harvemmin asutuille alueilla.

Riskinä on sote-palvelujen markkinoiden keskittyminen yrityskauppojen myötä.

Edellämainitut Kuntaliiton kannat ovat sen hallituksen työvaliokunnan hyväksymästä lausuntoluonnoksesta maamme hallituksen luonnostelemaan soten valinnanvapauden toteuttamiseen.

Kuntaliiton lausuntoluonnos on lähetetty kunnille avuksi niiden omien lausuntojen kirjoittamista varten.

Kuntaliiton hallitus käsittelee lausuntoluonnostaan 9.3. kokouksessaan.