Heikko suhdannetilanne ei ole tehnyt tehtävästä helppoa, ja työttömyys on viimeisen vuoden aikana noussut ennätyslukemiin.

- Työllisyyspalvelut ovat vain yksi osa isoa kuvaa. Ne eivät yksin voi luoda työpaikkoja, jos talouden rattaat eivät pyöri, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanoo STT:n haastattelussa.

Lindberg kuvaa viime vuotta ”siirtymävuodeksi”, jonka aikana TE-toimistoista siirtyi kunnille 4 400 työntekijää. Heistä osan kohdalla yt-neuvottelut päättyivät vasta kesän jälkeen. Lisäksi ely-keskukset olivat ehtineet sitoa osan kunnille siirtyvästä rahoituksesta ostamalla palveluja ennen vuodenvaihdetta.

- Tosiasia on, että kun kunnassa on x määrä euroja ja kun suuri osa siitä menee etuusmaksuihin, jostainhan se on aina pois.

Kuntaliitto on esittänyt, että valtio helpottaisi kuntien maksuvastuuta esimerkiksi huolehtimalla etuuskuluista työvoimakoulutuksen ajalta.

TYÖTTÖMIEN aktivointiaste eli aktiivisten työvoimapalveluiden piirissä olevien työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli helmikuun lopussa laskenut 2,9 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta. Samalla koko maassa oli työttömiä työnhakijoita helmikuun lopussa yli 348 000, kun avoimia työpaikkoja oli vajaat 59 000.

Kaikki kuntien tekemä työ ei Lindbergin mukaan näy tilastoissa.

- Kyllä siellä on kovasti kääritty hihat ja tehdään töitä. Yritämme parhaamme.

Vaikean taloustilanteen kääntymistä odotellessa kuntien työllisyyspalveluiden rooli on Lindbergin mukaan ennen kaikkea pitää ihmiset työkykyisinä ja osaavina.

- Viisautta olisi nyt tässä kohtaa tehdä kaikkemme, että osaamista kasvatettaisiin ja vähintäänkin pidettäisiin yllä työkykyä, Lindberg sanoo.

Vaarana on, että muussa tapauksessa osa pitkäaikaistyöttömiksi päätyvistä ei enää koskaan palaa työelämään.

Kuntaliiton mukaan palvelujen siirtyessä kunnille olisi pitänyt myös uudistaa palvelukokonaisuus. Esimerkiksi pohjoismaista työvoimapalvelumallia, jossa kaikki työnhakijat haastatellaan tietyin väliajoin, Lindberg pitää liian jäykkänä.

- Se johtaa siihen, että toisia palvellaan yli ja toisia ali. Me toivomme joustavuutta, että mentäisiin asiakaslähtöisesti ihmisen palveluntarpeen mukaan.

Muutos on tuonut mukanaan myös positiivista kehitystä. Kuntaliiton mukaan työnantajapalveluiden yhteistyö on lisääntynyt ja yrityskäyntien määrä kasvanut. Tämä on parantanut ymmärrystä työvoimatarpeista ja tukenut piilotyöpaikkojen tunnistamista.

- Meille on ollut alusta asti todella tärkeää, että teemme työtä sekä työnantajien että työnhakijoiden kanssa, jotta saamme heidät kohtaamaan, Lindberg sanoo.

Kaisu Suopanki / STT