Kunta-alalla neuvotellaan parhaillaan kaikkiaan noin 800 000 työntekijän työehtosopimuksista. Nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa, eikä hoitajajärjestöjen mielestä niiden sopimukseton tila ole kenenkään etu.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa valmis neuvottelemaan vaikka yötä päivää tästä hetkestä eteenpäin. Hän käyttäisi myös jo ensi viikonlopun neuvotteluihin. Seuraava neuvottelu on hänen mukaansa sovittu olevaksi 18. maaliskuuta.

– Koronan takia koko yhteiskunnallinen tilanne keikahti niin, että valmista täytyy tulla paljon aikaisemmin kuin 31. maaliskuuta.

– Kunta-alan neuvottelujen tahti kiihtyy jo aiemmin sovitun mukaisesti, ja sote-ala on osa kunta-alan sopimusratkaisua, Jalonen sanoo.

Sopimukseton tila tarkoittaa sitä, että neuvottelut työehtosopimuksesta jatkuvat, mutta silloin työtaistelut ovat mahdollisia. Työntekijöiden käytettävissä olevia toimia ovat ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä lakko.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan Suomessa on terveydenhuoltolaki, joka määrittää, milloin alalla työskentelevien on oltava työssä. Asiasta tulee Paavolan mukaan sellaisessa tilanteessa sosiaali- ja terveysministeriöstä ohje.

– Kaikki keinot, lakkovaroitukset, vuoronvaihto- ja ylityökiellot ovat aina käytettävissä silloin, kun ollaan sopimuksettomassa tilassa ja ei meinata päästä eteenpäin neuvotteluissa. Sitten vasta, jos terveydenhuoltolaki pamahtaa päälle, se voi estää sen. Tietenkin kaikessa käytetään aina järkeä, Paavola sanoo STT:lle.

– Korona vaihtelee tunneittain, joka päivä saadaan uutta tietoa. Sen mukaan pitää tässä elää, eikä tehdä mitään vaillinnaisia suunnitelmia.

Paavolan mukaan joissakin paikoissa on lähihoitajien lomat huhtikuulta peruttu.

– Nythän tämä tilanne mahdollistaa sen, että jo vahvistettuja lomiakin voidaan joutua siirtämään. Se riippuu nyt tästä koronasta.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut, että terveydenhuollon henkilökunta on sitoutunut hoitamaan potilaat, oli tilanne työmarkkinoilla millainen tahansa.

Tehyn ja Superin palkkatasa-arvo-ohjelman mukainen tavoite on 1,8 prosenttia yleisen 3,3 prosentin palkankorotuslinjan päälle kymmenen vuoden ajan, vaikka koronavirus kuinka iskisi kuntatalouteen.

Rytkösen mukaan vaikka taloudessa tapahtuisi mitä ja minne suuntaan tahansa, suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista pitää pitää huolta aina, ”sen määrää perustuslaki”. Hän ei lähde tässä tilanteessa spekuloimaan sillä, antaako Tehy esimerkiksi lakkovaroituksen aikanaan, vaikka korona yhä jylläisi.

– Ei se palkkamonttu ole tässä kuroutunut umpeen, siksi tavoite on yhä sama. Korona jos mikä osoittaa varsin selkeästi sen, missä olosuhteissa ja miten vaativaa ja äärimmäisen tärkeää työtä tämä porukka tekee niin normiolosuhteissa kuin nyt. Sellaista tilannetta ei tule koskaan, että Suomessa sairaalat suljettaisiin, hän sanoo.

Hän toivoo, että työnantaja ja koko yhteiskunta pysähtyisivät miettimään sitä, että sote-alan työntekijät eivät ole koneita. Tällä hetkellä he hoitavat ihmisiä oman terveytensä uhalla ja joutuvat samaan aikaan stressaamaan tes-neuvotteluista.

Superin Paavolan mukaan lähihoitajat halutaan erityisesti yksityisellä puolella palkkakuopasta kunnolla ylös. Hän viittaa hallitusohjelmaan, jossa luvataan konkreettisia tekoja kohti tasa-arvoista palkkaa.

Hallitus on kuitenkin sanonut, että valtiolta ei ole tulossa tukea hoitajien palkankorotuksiin.

– Tasa-arvoinen palkka on ollut vuosikymmeniä eri hallituksilla ohjelmassa, mutta sitä ei ole vielä koskaan tapahtunut, Paavola kuittaa.

Kuntatyönantajien Jalonen myöntää, että neuvotteluasetelmat ovat hyvin vaikeat monestakin syystä, eikä korona asiaa välttämättä helpota.

– Toisaalta, nyt kun on vakava tilanne koko Suomessa ja tarvitaan kaikki (terveysalan) henkilöt olemaan töissä, pitää panna kaikki paukut siihen, että neuvotellaan ja pyritään ratkaisuihin neuvotteluissa, Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan on päivänselvää, että koronaviruksen vaikutukset kansantalouteen vaikuttavat myös kuntatalouteen ja kuntien palkanmaksukykyyn.

– Minkäänlaisiin ylimääräisiin palkankorotuksiin ei ole varaa. Nyt on kyse siitä, miten kuntapalveluille tässä tilanteessa käy. On suuri riski, voimmeko me enää jatkossa ylläpitää näitä palveluita, jos tästä ratkaisusta tulee liian kallis.

Palkat tulevat pöytään vasta neuvottelujen loppusuoralla. Parhaillaan kuntapöydissä väännetään 24 kiky-tunnista tai niitä korvaavista määräyksistä. KT:n tavoite on pitää edelleen kiinni palkattomista kiky-tunneista tai hakea tilalle sopimusmääräykset, jotka tuottavat vastaavan hyödyn. Työntekijät puolestaan haluavat kiky-tunneista kokonaan eroon tai korvauksen tehdystä ylimääräisestä työstä.

STT–Sanna Nikula