Kahdella kolmesta äänestämättä jättäneestä päätökseen vaikutti vaikeus löytää sopivaa ehdokasta. Äänestämättä jättämiseen vaikutti kahdella kolmesta se, että riittävää syytä äänestää ei ollut.

Yli puolella kuntavaaleissa nukkuneella syitä jättää äänestämättä olivat, että äänestämällä ei pysty vaikuttamaan kotikunnan asioihin ja että puolueet eivät kyenneet tarjoamaan selkeitä vaihtoehtoja nykyiselle meiningille.

Lisäksi yli puolella oli vaikeuksia löytää puolue. Yli puolen päätökseen jättää äänestämättä vaikutti myös, ettei viitsinyt käydä äänestämässä tai kokenut siitä olevan itselleen hyötyä.

Kesäkuun kuntavaaleissa äänestämättä jättämisestä päätettiin lähempänä vaaleja kuin aiemmin.

Kaksi viidestä nukkuneesta äänestäjästä ilmoitti päättäneensä jättää äänestämättä jo kuukausia ennen vaaleja, kun vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen näin ilmoitti joka toinen.

Kuntavaaleissa äänestäneistä yli neljä viidestä kertoi, että vaaliuurnille lähtemiseen vaikutti kokemus kansalaisvelvollisuudesta. Myös tunne äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin ja kuntavaalien tulokseen olivat merkittäviä syitä äänestää.

Perussuomalaisia äänestäneissä vaaliuurnille ajoi muita enemmän puolueiden viimeaikainen toiminta esimerkiksi EU:n elpymistoimissa tai kehysriihessä ja halu vastustaa hallitusta.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Kuntavaaleissa äänestäneiltä tiedusteltiin syitä käydä äänestämässä kuudellatoista eri tekijällä. Kuntavaaleissa nukkuneilta äänestämättä jättämistä selvitettiin esittämällä 19-kohtainen lista mahdollisista syistä.

Kysely tehtiin kesäkuun puolivälissä yhteensä 1  027 vastaajalle. Vastaajat edustavat kyselyn mukaan 18–79 vuotta täyttänyttä Suomen väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.