Vieraana on kymmenkunta politiikan toimittajaa pääkaupunkiseudulta yhdistyksensä syysmatkalla. Tarkoitus on kartoittaa kuntavaalitunnelmia eri puolilla Suomea

Kun paikallisiksi markkinoidut juustomakkarat ja karjalanpiirakkakahvit on saatu vatsaan, näyttelijänä tunnettu Ismo Apell alkaa juontaa tilaisuutta vauhdikkaan-lupsakkaan tyyliinsä.

Ensin puhuu iisalmelainen keskustakonkari Seppo Kääriäinen. Hän selvittää, miten alueellisen kehityksen turvaaminen on keskustan ydintä ja perustelee, miksi se on parasta Helsinki-politiikkaakin

– Keskusta on vanha sivistysliike, Kääriäinen muistuttaa.

Pian muutkin paikalliset keskustalaiset pääsevät vauhtiin. Iisalmessa menee hyvin, todella hyvin. Sitä ei vierailta piilotella.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olavi Haanketo kehuu palveluita. Tänä vuonna valmistui jätevedenpuhdistamo, 15 miljoonan euron investointi. Parin vuoden päästä pääsee pulikoimaan saman verran maksavaan uuteen uimahalliin. Kolme uutta koulua on rakennettu hiljattain ja vaikka mitä muuta. Pian aletaan lähestyä kymmenettä vuotta ylijäämäistä taloutta. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Seppo Kääriäinen linjaa tupaillassa.

Viiden vuoden sisällä kaupunki investoi erilaisiin hankkeisiin kunnallistekniikka mukaan lukien huimat 83 miljoonaa euroa.

Kuntavaalit on määrä järjestää huhtikuussa 2021. Puolueet valtakunnan tasolla hakevat erilaisia vastakkainasetteluja. Sitä kautta ne pystyisivät nostamaan omaa kannatustaan.

Perussuomalaiset aikoo nitistää keskustan maakunnissa ja keskusta ottaa luonnollisesti mielellään tämän haasteen vastaan. Näkyvyyttä kummallekin.

Tosin juuri Iisalmessa kummatkin puolueet vannovat yhteistyön nimiin.

Vaaliasetelmat ovat usein kaupunki- ja kuntakohtaisia. Iisalmessa keskustan vahvaa asemaa tuskin mikään lopullisesti horjuttaa, mutta perussuomalaisten valtuustopaikkojen nousuun varaudutaan keskustassakin. Nyt perussuomalaisten valtuutettuja on vain kaksi.

Keskustalla niitä on 15 ja toiseksi suurimmalla puolueella SDP:llä 8.

Kaupunginvaltuutettu Esko Ryhänen (kesk.) sanoo, että kaupungin hyvien vuosien takeena on puolueiden välinen luottamus ja kunnioitus.

– On tehty tällä valtuustokaudella 4 yhteistä adressia tai lehdistötiedotetta. Sitä ei ole aikaisemmin tehty.

Ryhänen muistuttaa, miten ilman valtion koronatukiakin Iisalmi olisi tänäkin vuonna tehnyt ylijäämäisen tuloksen.

– Mutta totta kai Iisalmeen kuuluu samalla lailla koronatuet kuin kelle muulle tahansa.

Iisalmessa on monipuolista teollisuutta ja Ryhänen sanoo, että kaupungin vientitulot ovat 100 miljoonaa euroa suuremmat kuin Kuopion.

– Kyllä täällä on osattu tehdä todella hyviä asioita oikea-aikaisesti ja ilman sitä vihaa ja riitaa… Me emme halua sille polulle. Haluamme vahvistaa yhteistyötä ja luottamusta. Se on sellainen pääoma, jonka varaan voi rakentaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka puhuu myös. Hänen mukaansa Iisalmen noin 20 000 asukkaan kokoisen kaupungin etu on, että väki tuntee toinen toisensa. Se estää myös poliittisten irtopisteiden keräämistä.

Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tiina Karhu kehuu puolueensa kuntavaalistartin 7.11. kiinnostaneen kansaa. Paikalla oli iisalmelaisista valtakunnan tason poliitikoista Kääriäisen lisäksi myös puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Pohjalaisia edusti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

– En todellakaan ole pessimisti ensi kevään koitosta kohti mennessä, Karhu sanoo ja toteaa ehdokasasettelun olevan hyvässä vauhdissa.

Ehdokasasettelu on kaikki kaikessa ja jo sen perusteella osataan melko tarkkaan sanoa, millainen vaalitulos odottaa kussakin puolueessa.

– Uskon, että nykyiset asemat säilytetään. Jopa pieneen petraukseen on varsin hyvää potentiaalia. Vaalivoittoon Iisalmessa siis, Juho Pulkka jatkaa vahvassa tupailta-hengessä.

Esko Ryhänenkin painottaa, että perussuomalaisten kanssa tehdään Iisalmen korkeudella yhteistyötä.

– Persu ei ole meillä uhka täällä, se on kirittäjä, Ryhänen sanoo.

Tosin paikkakunnan keskustalaisia on myös vaihtanut kilpailijaan. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset korjasivat Iisalmessa muutaman kymmenyksen keskustaa paremman potin.

– Meidän täytyy juosta omaa rataa entistä paremmin eikä lähteä huutamaan naapureiden pöytiin. Toki keskustella täytyy, pelata omaa rehtiä peliä.

Pöytiin huutelemista on näkynyt valtakunnan politiikassa. Hiljattain keskustan Lapin piiri meni vaatimaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) eroa. Syynä oli Lapin matkailun heikko tila. Keskustan johto sanoutui tästä irti. Niin sanoutuu Iisalmen keskustakin ainakin Esko Ryhäsen suulla.

– Olen sitä mieltä, että se ei ole keskustan kannan osalta kuin ehkä 2-3 prosenttia se Lapin piirin lausunto. Täällä kyllä nähdään, että ei missään tapauksessa mennä härtläämään, että me valitsemme teille nyt uuden ministerin. Se on absurdi ajatuksena jo… Minun mielestäni me emme missään tapauksessa voi mennä sanelemaan henkilöitä. Se on vahvasti syksyn tuomaa aivopierua kyllä.

Selvää Iisalmessa vaikuttaisi tupaillan perusteella olevan myös se, että keskustan paikka on hallituksessa.

– Meillähän meni hallitusneuvotteluissa lähes kaikki vaatimukset läpi. Kokoomuksen olotila on nyt sellainen, että jos vitutukseen voi kuolla niin se on kuoltava. Keskusta ei halua sitä kokeilla. Kun Paavo Väyrynen teki laboratoriokokeet ja totesi, että ei kuole, niin me emme tarvitse enää tämäntyyppisiä kokeiluja, Ryhänen sanoo.

Hän myös lisää hallituksen onnistuneen koronanhoidossa.

– Jos me olisimme kokoomuksen sijaan oppositiossa, niin kyllä ottaisi kylmät käteen, Ryhänen sanoo.

Viime eduskuntavaaleissa noin 3 000 ääntä kerännyt Kati Partanen antaa ymmärrystä Lapin piirille ja maakunnan vaikealle matkailun tilanteelle. Hän näkee, että Kiurun erovaatimuksissa purkautui turhautumista.

– Minun tulkintani on tämä. Enemmän sitä turhauman purkamista kuin varsinaista hallituksen veneen keikuttamista.

Perussuomalaisten tavoitteena on kevään kuntavaaleissa ehdokasmäärän kolminkertaistaminen. Koko Suomen osalta määrä tarkoittaisi 6000–6500 ehdokasta. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Anne Kekkonen ja Henri Uljonen valottavat perussuomalaisten tunnelmia Iisalmessa.

Iisalmessa ehdokkaita oli viime kuntavaaleissa kuusi. Nyt perussuomalaisten listalla on Pohjois-Savon piirin puheenjohtajan Henri Uljosen mukaan jo vajaa kaksikymmentä ehdokasta.

Kuudella ehdokkaalla perussuomalaiset sai Iisalmen kaupunginvaltuustosta 2017 kaksi paikkaa.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kiertänyt Ylä-Savoa ja käynyt myös Iisalmen torilla.

Uljosen mukaan tavoitteena on vähintäänkin paikkojen tuplaaminen. Jos perussuomalaiset saa Iisalmessa 15–20 prosentin kannatuksen, voi puolue saada Uljosen vaalimatematiikan mukaan 6–9 valtuutettua.

Keskustan odotetaan pitävän täydemmillä listoillaan ykköspuolueen asemansa Iisalmessa myös pienemmällä kannatuksella.

Iisalmen perussuomalaisten puheenjohtaja Anne Kekkonen, isän puolelta Pielaveden Kekkosia puhuu puolueen nosteesta.

– Olen todella yllättynyt tästä imusta, mikä meillä tällä hetkellä on, Kekkonen sanoo lounasravintola Iltalypsyn kabinettiin kokoontuneille politiikan toimittajille.

Vaaliteemoina Iisalmen perussuomalaisilla on kuntarahoitus ja ihmisten hyvinvointi. Valtakunnallisesti paljon esillä oleva maahanmuutto ei Kekkosen mukaan ole kuntavaalien pääasia.

– Pienipalkkaisten, opiskelijoiden, työttömien ja syrjäytyneiden asia, se miten he pärjäävät arjessa, on perussuomalaisten ykköskysymys.

Puolue julkistaa vaaliohjelmansa vuoden alussa, mutta slogan on jo tiedossa: “Suomi takaisin.”

– Asiat pannaan tärkeysjärjestykseen ja huolehditaan ensin omista, sitten muista, Uljonen selventää iskulauseen merkitystä.

Hän kritisoi hallituksen kaavaileman oppivelvollisuusiän korottamista, joka lisää kuntien koulutusmenoja. Samaan aikaan kuntien valtionosuuksia ei Uljosen mukaan oltaisi lainkaan korottamassa.

– Lakisääteiset tehtävät lisääntyvät mutta valtionosuudet eivät samassa suhteessa nouse. Vaihtoehdoksi ei jää kuin kunnallisveron korottaminen. Mistä leikataan?

Anne Kekkonen on huolissaan, että leikkauksia on aiemmin kohdennettu esimerkiksi poliisiin.

Perussuomalaiset tulevat keväällä puhumaan tuttuun tapaan myös EU:sta ja ajankohtaisesta koronakriisin elvytyspaketista, jonka puolue tulkitsee vievän rahaa Suomen kunnilta Eurooppaan.

– Pidetään omista huolta ensin, Uljonen sanoo.

Sekä Uljonen että Kekkonen vakuuttavat yhteistyön sujuvan Iisalmea hallitsevan keskustan kanssa. Tunne vaikuttaisi siis olevan molemminpuolinen. Kekkosen mukaan Iisalmen valtuustossa on jopa puoluerajat ylittävä “Iisalmi-puolue”.

Keskustan he kuitenkin näkevät olevan kriisissä. Henri Uljosen mukaan “keskusta on halki” ja puolueen kahtiajako on selvästi nähtävillä muun muassa kunnanvaltuuston äänestyksissä Siilinjärvellä, jossa hän on itse valtuutettuna.

Uljosen mukaan keskusta on unohtanut alkiolaisuuden ja puolueen pitäisi palata juurilleen.

– Sipilän (kesk.) aikana keskusta meni oikealle, Marinin (sd.) aikaan vastakkaiseen laitaan.

– Keskusta on tällä hetkellä unohtanut täysin maaseudun, maanviljelijät ja pienyrittäjät, Uljonen tiivistää ja kuulostaa hyvin smp:läiseltä.

– Maaseudun autioittaminen ei ole kenenkään etu, Kekkonen säestää.

Uljonen kokee, että perussuomalaisia on linkitetty tarkoitushakuisesti äärijärjestöihin. Suomalaista mediaa hän pitää kuitenkin puolueettomana ja tasa-arvoisena.

– Me emme ole rasistipuolue emmekä hyväksy väkivaltaa missään muodossa. Emme fyysistä emmekä henkistä, Anne Kekkonen sanoo.

Kuntavaaleista odotetaan menestystä, mutta paljon riippuu ehdokaslistojen onnistumisesta. Mikäli perussuomalaiset kiilaisivat Iisalmessa kakkoseksi, keskustan ja SDP:n perinteinen paikkajako, tekninen vaaliliitto pitäisi miettiä tulosten jälkeen uudelleen.

– Tuleeko keskusta lähentymään perussuomalaisia, Uljonen pohtii.

Kuntavaaleissa koko Suomessa tavoitteena on Uljosen mukaan voitto.

– Ensin voitto kuntavaaleissa, sitten eduskuntavaaleissa ja Halla-ahosta pääministeri, hän tiivistää.

Mieluisimmat hallituskumppanit olisivat Uljosen mukaan edelleen keskusta ja kokoomus.

Politiikan toimittajien yhdistyksen matka jatkuu Iisalmesta Jyväskylään, jossa vastassa on vihreitä, kansanedustaja Bella Forsgrén sekä entinen vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto. Kummatkin ovat kaupunginvaltuutettuja. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.) on ehdolla kuntavaaleissa Jyväskylässä, entinen puheenjohtaja Touko Aalto (vihr.) ei ole vielä päättänyt.

Vihreät saavutti Jyväskylässä monet ällikällä lyöden kuntavaalivoiton 2017. Touko Aallolla oli tuolloisena valtakunnallisesti näkyvänä kansanedustajana iso rooli.

– Touko oli näkyvä ja on edelleen, Forsgrén sanoo.

Etenkin koulutuspoliittinen ja ilmastokeskustelu siivitti vihreitä paikkakunnalla voittoon. Tätä oli edeltänyt menestys ylioppilaspolitiikassa, jota kautta Forsgrénkin tuli näkyväksi ja eteni kaupunginvaltuustoon ja pian myös eduskuntaan.

Forsgrén kehuu myös vihreiden 2017 ehdokaslistaa ja yhteishenkeä vaalivoiton takeina.

Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajana työskentelevänä, Helsingin ja Jyväskylän väliä matkaava Aalto ei ole vielä tehnyt päätöstä, onko taas ehdolla vai ei. Se millä innolla Aalto yhä puhuu politiikasta, viittaa vahvasti ehdokkuuteen.

Forsgrén uskoo, että todellinen taistelu vihreiden ykköspaikasta käydään kevään kuntavaaleissa Jyväskylässä SDP:n ja vihreiden välillä.

– Demareissa on aika samanlainen tilanne kuin meillä, että suurin osa istuvista hakee jatkokautta, mikä on yleensä ihan hyvä merkki. Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) on aika näkyvä poliitikko ollut täällä Jyväskylässä, kerännyt paljon ääniä.

Forsgrénin mukaan moni keskustan kärkinimi ei välttämättä lähde ehdolle.

Forsgrén sanoo myös, että kokoomuksen listoilla paljon ääniä keräävä kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ei ole vielä kertonut, lähteekö ehdolle.

Forsgrénin mukaan vihreiden ehdokashankinnassa vauhti on parempi kuin neljä vuotta sitten.

– Pitää tehdä kovaa työtä, koska kyllähän demareiden gallup-luvut myös täällä näkyvät. Jyväskylä on ollut vahva demaritaustainen kaupunki aikaisemmin. Demarit oli meitä suurempi ryhmä vielä viime kaudella.

Itse asiassa SDP jäi viime vaaleissa vain paikan päähän vihreistä.

Jyväskylän valtuustokeskustelua Forsgrén kuvaa aika rauhalliseksi ja lempeäksi valtakunnalliseen tasoon nähden.

Touko Aalto muistaa, miten siihen, mitä Jyväskylässä oli tapahtumassa, suhtauduttiin vähän naureskellen. Ei uskottu, että vihreät voisi voittaa kuntavaaleissa 2017.

Aalto pystyi tuolloin järjestämään aikaa kampanjoinnille ja muun muassa paikallisten kouluttamiselle.

– Ehkä se iso juttu oli, että kukaan ei oikeastaan pitänyt meitä täällä minään. Kukaan ei myöskään pitänyt meitä uhkana. Meillä oli tosi hyvä ehdokasporukka monella tavalla.

Aalto sanoo pitävänsä kiinnostavana sitä, miten paljon perussuomalaiset ovat olleet valtakunnallisesti puheissa tulevia kuntavaaleja ajatellen.

– Heidän plussana on jalkatyö ja oppositioasetelma, mutta heillä on hyvin pieni ja hajanainen valtuustoryhmä täällä… Ei heillä ole valtuustossa juuri mitään sanottavaa, keskimäärin enemmän mielipideosastolla yleistä huutelua. Demareilla tilanne on se, että heillä on kaikki valta ja raha. He ovat niin kuin Jyväskylän suurin yritys. He omistavat paljon kiinteistöjä ja heillä on valtavat taloudelliset resurssit lähteä kaikkiin vaaleihin. He ovat aivan omaa luokkaansa euroissa, Aalto paukuttaa.

Aalto naulaa Jyväskylän kohtalonkysymyksiksi talouden ja elinkeinotoiminnan. Hänen mukaansa kaupungin tulopohja ei ole millään tavalla kestävällä pohjalla. Toisaalta väestönkehitys on hyvää ja kaupungissa on yliopisto, mikä on tärkeää. Vahva opiskelijakaupunki tarkoittaa tosin myös pieniä verotuloja.

Aalto nimeää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistyspalvelut isoksi haasteeksi sekä ylipäänsä sen, että kaupungin pitäisi uskaltaa investoida.

– Tehdään nollabudjettia vuosi toisensa perään, juustohöylätään ja käytännössä siirretään budjettikirjan yhdestä kohdasta toiseen kohtaan pieniä säästöjä, joista tulee seuraavan kerran isoja kulueriä, hän kritisoi.

– Pelätään myös riskiä, mitä saattaa tapahtua, jos pistetään yhtäkkiä isot eurot vaikkapa lastensuojeluun, tai isot panostukset vaikkapa varhaiskasvatukseen tai koulutuksen palveluihin… Jos tappelemme jatkuvasti pienentyvästä kakusta ja saavutettavuus sekä elinkeinopolitiikan heikkoudet kasvavat, niin me olemme Tampereen takamaata. Tämä on monella tapaa isojen kaupunkiseutujen välistä pokeripeliä. Niillä, keillä on tuossa edessä isommat pinkat, pysyvät mukana, muut tippuvat pois, Aalto varoittaa.

Aallon mukaan investointien taso kokonaisuudessaan on pienempää verrattuna moneen isoon kaupunkiin, jotka tekevät asioita velkavivutuksella.

– Ne luottavat tulevaan väestönkasvuun ja palveluntarpeeseen ja pystyvät sen kautta ennakolta tekemään isomman velkavivutuksen. Sillä ne saavat isompaa kasvua, joka on pois muualta.  Tämä on se iso haaste, olemmeko tulevaisuudessa nykyinen Mikkeli vai mikä me olemme.

Forsgrén muistuttaa Aallon pitkän puheenvuoron perään, ettei Jyväskylä heitä rahaa sinne tänne, vaan vertailuissa on todettu, että Jyväskylä tuottaa tehokkaasti palveluja.

– Tämä on tärkeä. Jos katsotaan perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoakin, olemme eurojen tehokkuudessa tosi hyviä, Aalto jatkaa.

– Mutta haaste on nimenomaan se, jos menemme jatkuvasti vuosi toisensa perään esitykset alijäämäisellä budjetilla. Sitten tehdään lisätalousarvioita ja palveluita käytännössä aliresursoidaan. Se kumuloituu negatiivisesti.

Palataan vielä hetkeksi Iisalmeen ja Kirman kylälle ministeri Seppo Kääriäisen kotitaloon, jossa Politiikan toimittajat myös sai visiteerata.

Kääriäinen pitää myös kiinni siitä, että maaseutu-Suomessa kuntavaaleissa kamppaillaan keskustan ja perussuomalaisten välillä.

– Ottakaa huomioon, että Pohjois-Savossakin on kolme merkittävää kaupunkia Varkaus, Kuopio ja Iisalmi. Kuopiossa ja Iisalmessa keskusta on suurin puolue valtuutetuissa mitattuna. Sitten ympärillä ovat maalaiskunnat, joissa keskustalla on vahva asema. Kuopionkin ja Iisalmenkin poliittinen asema kertoo siitä, että ei keskusta ole ollut pitkään aikaan enää maalaiskuntien kannatuksen varassa, vaan kyllä se on saavuttanut täällä jo selkeästi yleispuolueen aseman, Kääriäinen kehaisee omiaan.

– Jos saamme Kuopiossa täyden listan, kyllä me silloin pärjäämme.

Hän uskoo, että perussuomalaisten kautta kanavoituu yleistä tyytymättömyyttä, olipa tyytymättömyyden syy mitä tahansa.

– Se voi olla ihan kovakin asia, vaikkapa kriittinen suhtautuminen Euroopan unionin elpymispaketteihin tai jopa henkilökohtainen vastoinkäyminen tai se, että kyläkoulu on viety vierestä pois. Perussuomalaiset on tällä hetkellä yleisen tyytymättömyyden keräämisessä Suomessa ykköspuolue.

Tulevaisuudessa keskustan ei pidä sulkea Kääriäisen mukaan myöskään perussuomalaisia hallitusyhteistyö-mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Kun puhe tulee nykyhallitukseen, Kääriäinen näkee keskustan onnistuvan hallituspolitiikassa, jos se pystyy sopimaan tiukasti demareiden kanssa yhteisistä tavoitteista ja ratkaisuista. Näille on sitten hankittava kolmen muun hallitusryhmän tuki.

– Tämä on ehkä liian suoraa puhetta, kun näin sanon. Mutta näin ajattelen. Keskustan ja demareitten pitää sopia. Luulenpa, että siinä on nyt semmoinen meininki vähän meneilläänkin. Taitaa olla niin, että Marin-Saarikko-akseli on luja. Taitaa olla niin, Kääriäinen sanoo.

Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka sanoi Demokraatille Honkamäen tupaillan jälkeen, että monelle keskustalaiselle, hänellekin punamultakoalitio on varsin mieluisa. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…) 

Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka liputtaa punamultayhteistyötä maamme hallituksessa.

Hän toteaa, että Marin–Saarikko-akselin hyvä toimivuus voi olla yksi luonteva väylä viedä asioita eteenpäin.

– Toki nyt tilanne on uusi, kun keskustan kannatus on merkittävästi heikompi kuin ennen. Jos mennään vuosikymmeniä taaksepäin niin oikoen demarit ja keskusta olivat tasavertaisessa asemassa kumppaneita. Mutta tällä hetkellä keskusta on pikkaisen, sanoisiko altavastaaja tai vähän nukuksissa.

– Siksi sellaisen reilun yhteistyön rakentamiseen on varmasti edellytyksiä ja se varmasti olisi ihan perusteltua. Mutta miten se rakennetaan sillä tavalla, että demarit eivät joudu liikaa nöyrtymään keskustan edessä eikä keskusta sitten joudu tavallaan nousemaan arvoonsa suurempaan? Pulkka pohdiskelee.

Hän lisää, että aina yhteistyö on hyvästä.

– Se haaste minun mielestäni keskustalla on, että vaikka tehdään yhteistyötä ja vuoropuhelua, kuitenkin pitäisi pystyä profiloitumaan omissa kysymyksissä asialinjalla.

Pulkka toteaa oman puolueensa poliitikoista, että liian herkästi saatetaan räksyttää älyllisen epärehellisesti ja poiketa hallituksessa sovitusta linjasta sivupolulle keräämään irtopisteitä. Toisaalt silti samaan aikaa pitäisi pystyä osoittamaan äänestäjille, että keskusta on heidän asiallaan.

– Että asiapolitiikan teko nykypäivänä on aika hankalaa, Pulkka huokaa.

Toimittajat: Simo Alastalo ja Johannes Ijäs

Lue 10.12. ilmestyvästä Demokraatista Politiikan toimittajien vierailusta Kaipolan lakkautettavalla paperitehtaalla. Äänessä ovat muun muassa Paperiliiton pääluottamusmies Ismo Salonen ja eläkkeellä olevan pääluottamusmies Tuomo Alanen, joka on myös Jämsän työväenyhdistyksen puheenjohtaja.

Ismo Salonen ja Tuomo Alanen puhuvat kiertelemättä Jämsän Kaipolan tehtaan tunnelmista Demokraatin 10.12. ilmestyvässä aikakauslehdessä.