Keskiviikkona, vain kuusi päivää maanlaajuisesta ensi-illastaan, se meni ohi Kaurismäen edellisen elokuvan Toivon tuolla puolen koko katsojamäärästä. Toivon tuolla puolen (2017) sai Suomessa reilut 53  000 valkokangaskatsojaa.

Kaurismäen suosituimmat elokuvat sekä Suomessa että maailmalla ovat olleet vuoden 2002 Mies vailla menneisyyttä ja vuonna 2011 valmistunut ranskankielinen Le Havre. Mies vailla menneisyyttä sai meillä yhteensä 176  413 katsojaa.

Sekä Mies vailla menneisyyttä että Le Havre myivät maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa elokuvalippua. Toivon tuolla puolen pärjäsi verrattuna vaisummin, mutta senkin lipunmyynti on yli 900  000.

Kuolleet lehdet tuli elokuvahullujen maassa Ranskassa elokuvateattereihin nyt keskiviikkona. Elokuvaa siivittää ohjaajan maineen lisäksi sen Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa saama tuomariston palkinto. Arvostelut ovat olleet erittäin myönteisiä.

ELOKUVATEATTEREISSA näkyy aina vain enemmän ilmiön syntymisen tärkeys. Yksittäiset elokuvat voivat rikkoa ennätyksiä, mutta leffakäyntien kokonaismäärä ei ole kasvussa. Tasaantumista koronapandemiaa edeltävään aikaan odotellaan yhä.

Viime aikojen ennätyselokuviin kuuluvat myös samana perjantaina heinäkuussa ensi-iltaan tulleet Barbie ja Oppenheimer. Niiden yhteenlaskettu lipunmyynti Suomessa on rikkomassa miljoonan rajan.

Atomipommin isänä pidetystä J. Robert Oppenheimerista kertovasta Oppenheimerista tuli viime viikolla maailmanlaajuiselta lipunmyynniltään kaikkien aikojen menestynein elämäkertaelokuva, kun se ohitti vuoden 2019 Bohemian Rhapsodyn, joka kuvitti Freddie Mercuryn tarinaa. Greta Gerwigin ohjaama Barbie on puolestaan noussut globaalisti kaikkien aikojen menestyneimmäksi naisen ohjaamaksi elokuvaksi.

Suomessa Barbie rikkoi viime viikonloppunakin ennätyksen, kun se kohosi 007-seikkailu No Time to Dien ohi 2020-luvun katsotuimmaksi elokuvaksi. Lippuja Barbieen on Suomessa myyty yli 640  000.

Omanlaisiaan ennätyksiä Suomessa on saavuttanut myös syyskauden ensimmäinen kotimainen ensi-ilta, itseoppineiden elokuvantekijöiden kotiseutuhenkinen katastrofielokuva Lapua 1976. Toni Kurkimäen ohjaama draama oli saanut perjantaihin mennessä noin 84  000 katsojaa.

Lapua 1976:n erityispiirteenä on valtava suosio kotimaakunnassa. Lapualla elokuva nousi alle kolmessa viikossa kaikkien aikojen paikallisesti menestyneimmäksi ohi Talvisodan (1989). Vastaavasti Lapua 1976:n katsojista on Uudeltamaalta vain seitsemäsosa. Maalaishenkisetkin elokuvat saavat Uudeltamaalta yleensä yli neljäsosan katsojistaan.

VUODEN 2023 katsotuimmat kotimaiset elokuvat ovat Risto Räppääjä ja villi kone (noin 204  000 katsojaa), Sisu (182  000) sekä Lapua 1976. Lähtötuloksen perusteella Kuolleilla lehdillä on mahdollisuus ykköspaikkaan.

Loppuvuoden kotimaisten joukossa on muutamia nimikkeitä, joilta toivotaan paljon. Ensi viikon perjantaina tulee ensi-iltaan elämäkertaelokuva Spede, jolle odotetaan ainakin kohtuullista suosiota.

Syksyn suomalaiselokuvista merkittävää yleisöpotentiaalia lienee myös lastenelokuvalla Antero Varovainen ja onnenkivi, jonka ensi-ilta on 13. lokakuuta.

Aki Kaurismäki (vas), Alma Pöysti ja Jussi Vatanen Kuolleet lehdet -elokuvan lehdistöpäivässä Helsingissä 5. syyskuuta 2023. (Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto)

YHDYSVALLOISSA Kuolleet lehdet tulee elokuvateattereihin 17. marraskuuta. Se on valittu edustamaan Suomea parhaan ei-englanninkielisen elokuvan Oscar-kategoriassa. Yhdysvalloissa elokuvan levittävän Mubin odotetaan järjestävän näkyvän kampanjan.

Kategoriassa muita vahvoja elokuvia ovat Ranskaa edustava Justine Triet’n ohjaus Anatomy of a Fall, joka voitti Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun, sekä Kuolleiden lehtien tavoin Cannesissa myös kisannut Jonathan Glazerin ohjaus The Zone of Interest.

Saksankielisen The Zone of Interestin on jo uumoiltu saavan myös parhaan elokuvan Oscar-ehdokkuuden. Silloin se olisi erittäin todennäköinen parhaan ulkomaisen elokuvan kategorian voittaja. Viidestä edellisestä tuplaehdokkaasta neljä on palkittu parhaana ulkomaisena elokuvana, viimeksi tänä keväänä Länsirintamalta ei mitään uutta.

Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä on toistaiseksi ainoa Oscar-ehdokkaaksi päässyt suomalainen pitkä elokuva. Toissa vuonna Juho Kuosmasen Hytti nro  6 nousi parhaan ei-englanninkielisen elokuvan Oscarin shortlistille, johon valittiin 15 elokuvaa. Varsinaisten viiden ehdokkaan joukkoon Hytti nro  6 ei kuitenkaan yltänyt.

Kalle Kinnunen / STT