Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kurvinen huolestui Luken tiedoista: Nyt pitää vahvistaa erityisesti metsän kasvua

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoo pitävänsä Luonnonvarakeskuksen tänään julkaisemia tietoja maankäyttösektorin muuttumisesta hiilinielusta päästölähteeksi huolestuttavina.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Hän sanoi STT:lle, että asiasta tarvitaan lisää selvityksiä ja taustatietoja.

Kurvinen huomautti, että asiaa on jo pohdittu ministeriössä paljon, ja esimerkiksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on vastikään tuotu eduskuntaan. Nyt perustettavat työryhmät ja aloitettavat selvitykset kohdistuvatkin vasta seuraavalle hallituskaudelle.

-  Seuraava iso steppi tulee olemaan seuraavat hallitusneuvottelut, joissa sitten mietitään uusia toimenpiteitä.

Luken selvityksessä kiinnitetään huomiota muun muassa korkeisiin hakkuumääriin ja siihen, että Venäjän puutuonnin loppumisen arvioidaan kasvattavan kysyntää entisestään.

KURVINEN huomauttaa, että kyse ei ole ainoastaan siitä, miten paljon hakataan, vaan myös siitä, milloin ja millä tavalla hakataan.

-  Jos metsän ensiharvennus tehdään liian myöhään ja se tehdään hyvin radikaalina, niin se on myös ongelmallinen hiilen sidonnalle ja voi olla myös monimuotoisuudelle. Ja tämä on varmasti sellainen asia, mistä keskustelua tarvitaan, hän sanoi.

Lisää aiheesta

Kurvisen mukaan nyt täytyykin tehdä metsän kasvua vahvistavia toimia, joihin liittyvät esimerkiksi metsän lannoitus ja juuri oikea-aikaiset ensiharvennukset.

Mahdollisista ilmastovelvoitteiden saavuttamatta jäämisen aiheuttamista kustannuksista on Kurvisen mielestä ennenaikaista spekuloida.

-  Se, että jonkinlainen lasku meille tulisi, on mahdollista. Mutta kysymys on riskistä. Ja vielä on minusta ennenaikaista lähteä siitä mitään isompia linjauksia tekemään.

LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) mukaan metsien pienentynyt hiilinielu uhkaa vesittää EU:n päästövelvoitteiden täyttämisen Suomessa.

EU:n tavoitteena on koko unionin tasolla, että vuonna 2030 maankäyttösektori olisi 310 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin nettonielu.

Maankäyttösektorin päästöjä koskevassa asetuksessa jokaisen maan metsien hiilinielulle on laskettu arvo, johon metsien toteutuneita hiilinieluja vuosina 2021-2025 verrataan.

Tuoreessa selvityksessään Luke ennustaa, että vuosina 2021-2025 Suomen metsien hiilinielu jää 50-100 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia pienemmäksi kuin vertailuarvo.

Luken mukaan on hyvin todennäköistä, että alentunut metsämaan nettonielu vaikeuttaa vuosien 2021-2025 päästövelvoitteiden saavuttamista koko maankäyttösektorilla. Koko sektori uhkaa Suomessa jäädä 50-80 miljoonaa tonnia vertailuarvosta.

EU:N maankäyttösektorin päästöjä koskeva asetus on osa unionin laajempaa ilmastolainsäädäntöä. EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Alkuperäinen välietappi oli vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tavoitetta kuitenkin kiristettiin 55 prosenttiin toissa kesänä.

Maankäyttösektoria koskevat päästötavoitteet määriteltiin vuonna 2018 voimaan astuneessa asetuksessa alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Toissa kesänä EU-komissio kuitenkin ehdotti, että alkuperäiset tavoitteet koskisivat maankäyttösektoria vain vuosina 2021-2025. Tämän jälkeen myös maankäyttöön sovellettaisiin uusia, kireämpiä, päästötavoitteita.

Uutista päivitetty klo 17.03

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE