Suhteellisen korkea työttömyysaste viittaa komission mukaan siihen, että suomalaisilla työmarkkinoilla on edelleen rakenteellisia pullonkauloja.

Työllisyyden kohentaminen olisi tärkeää talouskasvun kannalta.

– Kutistuva työvoima on vaikuttamassa suhteellisen pian kasvupotentiaaliin, kuten myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, komission maaraportissa todetaan.

Suomen työllisyyskasvua rasittaa komission mukaan myös monimutkaisen sosiaalietuusjärjestelmän heikko kannustavuus.
Talouskasvusta ei ole luvassa suurta vetoapua työllisyysasteen nostamiseen. Suomi on ohittanut talouden suhdannehuipun, ja lähivuosina Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan keskimäärin 1 prosenttiin.

EU-komissio on julkaissut tänään maaraportit, joissa käydään läpi EU-maiden taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Mukana on myös ympäristökestävyysnäkökulma, eli komissio arvioi muun muassa, miten EU-maat ovat edistymässä ilmastotoimissa.
Suomen maaraportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Suomen olisi hyvä lisätä tuottavuutta ja investointeja.

Tukea turpeesta luopumiseen

Komissio laskee Suomen edelleen unionin edistyneimpiin talouksiin, mutta hallituksen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä vaatii komission mukaan merkittäviä uusia toimia. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Komissio kaavailee, että Suomi voisi hyödyntää tulevaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa turvetuotannon vähentämiseen.
Suomi on yksi merkittävistä turpeentuottajista ja -käyttäjistä EU:ssa. Komissio kuitenkin muistuttaa, että turpeen päästöt ovat samaa luokkaa kuin kivihiilen.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta on aikomus antaa tukea alueille, jotka kärsivät fossiilisista energialähteistä luopumisesta esimerkiksi menettämällä työpaikkoja. Komission mukaan Suomessa rahastolle sopivia kohdealueita olisivat Itä- ja Pohjois-Suomi.

Nyt suunnitteilla oleva oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Aiemmin komissio on kertonut odottavansa, että jokaista rahastosta saatua euroa kohtaan jäsenmaat laittaisivat omaa rahaa likoon 1,5–3 euroa.