Uudistus on merkittävä, koska yli kolmasosa EU:n yhteisestä budjetista menee maatalouteen ja maatalouspolitiikalla määritellään, miten tukieuroja käytetään.

Yksi uudistuksen merkittävistä muutoksista on esimerkiksi se, että viljelijöiden olisi jatkossa täytettävä yhä enemmän ilmasto- ja ympäristövaatimuksia, koska osa tuista sidottaisiin ilmastotoimiin.

Uudistuksen laajuudesta jotain kertoo se, että parlamentin äänestyksessä on tällä viikolla lähes 2 000 muutosesitystä. Äänestykset alkoivat tiistaina ja päättyvät tänään.

Ratkaisun odotetaan syntyvän ensi vuonna, ja uudet säännöt voisivat tulla käytäntöön vuonna 2023. Maatalouspolitiikan uudistuksesta on neuvoteltu jo pitkään, sillä komissio antoi alkuperäisen ehdotuksensa vuonna 2018.

Tänään selviää myös, miten käy suurta mediahuomiota keränneelle muutosesitykselle ruokatuotteiden nimeämisestä.

Ehdotuksessa tietyt termit varattaisiin vain lihavalmisteille, joten vaikutusta voisi olla siihen, millä nimillä kasvipihvejä ja kasvisnakkeja saisi tulevaisuudessa myydä.

Parlamentin maatalousvaliokunnan laatimassa muutosesityksessä vain lihatuotteille varattavista nimistä on annettu esimerkeiksi pihvi, makkara, leike, purilainen ja hampurilainen.

Nimirajauksen puolesta ovat kampanjoineet voimakkaasti esimerkiksi lihantuottajia edustavat järjestöt.

Parlamentin äänestystulokset nimikysymyksestä selvinnevät iltapäivällä. Samasta asiasta on tehty myös muita muutosesityksiä, joista esimerkiksi yhdessä komissiolle annettaisiin mahdollisuus tehdä poikkeuksia nimirajauksiin.

STT–Heta Hassinen