Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Kysely Isänpäivän alla kertoo karusta arjesta: “Työn jälkeen on usein niin uupunut, ettei jaksa osallistua perheen yhteisiin toimiin”

Palvelualojen ammattiliitto PAMin kyselyn perusteella alalla työskentelevät isät eivät pysty osallistumaan täysimääräisesti perheen arkeen työn vuoksi.

Demokraatti

Demokraatti

Palvelualoilla työskentelevistä alle 18-vuotiaiden lapsien isistä peräti 63 prosenttia kertoo, että työ estää osallistumasta perheen yhteisiin toimiin niin paljon kuin he haluaisivat.

– Palvelualojen työt ovat pirstaloituneet ja työtä tehdään yhä enemmän epäsäännöllisinä työaikoina. Isistä 60 prosenttia kertoo, että työpäivän jälkeen on usein niin uupunut, ettei jaksa osallistua perheen yhteisiin toimiin, PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto huomauttaa.

Yli puolet (51 %) pamilaisista isistä kertoo, että työhön käytettävät ajalliset uhraukset estävät osallistumasta tasapuolisesti kodin velvollisuuksien ja tehtävien hoitoon. Veirto arvelee, että tämä on osaltaan seurausta työn murroksesta. Mobiiliteknologia on yhä useammin käytössä myös perinteisissä työtehtävissä ja palvelualoilla.

– Teknologisten laitteiden myötä työ tunkeutuu työntekijän perhe-elämän puolelle. Työn ulkopuolellakin seurataan sähköisiä välineitä liittyen esimerkiksi työvuoroihin, jolloin työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy ja työn kuormittavuus kasvaa.

Alojen työntekijät ovat poikkeuksellisen nuoria.

Palvelualoille saavutettiin ensimmäisinä työehtosopimuksiin määräykset palkallisesta isyysvapaasta, joka löytyy nykyisin isosta osasta PAMin neuvottelemista työehtosopimuksista. Viimeisimpänä 6 päivän palkallisen isyysvapaan piiriin siirryttiin apteekkialan työehtosopimuksessa viime keväänä.

Lisää aiheesta

Alojen työntekijät ovat poikkeuksellisen nuoria, lähes 40 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Siksi palkallisella isyysvapaalla ja perhevapaajärjestelmillä on suuri merkitys.

– Suomessa syntyvyys on poikkeuksellisen matalalla tasolla. Yhtenä selityksenä tälle on epävarma työelämä. Esimerkiksi vastentahtoisen osa-aikatyön ja nollatuntisopimusten suitsiminen voisi rohkaista aloillamme työskenteleviä nuoria miettimään perheen perustamista, Veirto arvioi.

Pamilaisista isistä oikeuttaan 18 päivän isyysvapaaseen on käyttänyt noin 90 prosenttia. Huomattavasti harvempi, vain vajaa 40 prosenttia (38 %) kertoo käyttäneensä 54 päivän pidemmän isyysvapaan.

– Jos perheillä ei ole taloudellista liikkumavaraa, isä saattaa useammin jättää pidemmän isyysvapaan käyttämättä. Usein perheissä äidin tulot ovat pienemmät, jolloin isän palkan merkitys on tärkeä perheen toimeentulon kannalta, Veirto muistuttaa.

“Perheiden tarpeista kumpuavat työelämäjoustot ovat pikaisesti tarpeen.”

Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei saanut aikaan perhevapaauudistusta, jota useat järjestöt ja ammattiyhdistysliike ovat perheiden aseman kohentamiseksi vaatineet pitkään.

– Perheiden tarpeista kumpuavat työelämäjoustot ovat pikaisesti tarpeen. Kun palkka ja perheen tulotaso on pieni, vähentää se helposti vanhempien ja lasten yhteistä aikaa. Suomessa tehdään hyvin vähän osa-aikatyötä perhesyistä. Sen sijaan sitä teetetään työnantajan tarpeiden vuoksi, Veirto painottaa.

Pamilaisilla isillä on keskimäärin 1,7 alle 18-vuotiasta lasta. Vastaajista 61 prosenttia kertoo, että työkaverit suhtautuvat myönteisesti siihen, jos isä joutuu perhesyistä muokkaamaan työvuorojaan.

– Palvelualoilla sairaan lapsen hoito näyttää keskimääräistä useammin jäävän äidille, mutta kuitenkin yli puolet isistä kertoo, että asiasta sovitaan työtilanteen mukaan kotona, Veirto kertoo.

Hän muistuttaa, että lasten päivähoitojärjestelmät vaativat uudistamista. Ne eivät vastaa palvelualoilla työskentelevien lapsiperheiden tarpeisiin riittävästi.

– Julkiset palvelut ovat reagoineet hitaasti siihen, että työtä tehdään yhä enemmän vuorokauden eri aikoina ja 24/7-yhteiskunta haastaa myös olemassa olevia päivähoitojärjestelmiä, kun vuoro- ja sunnuntaihoitoon on enemmän tarvetta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE