Hän kertoo ymmärtävänsä hyvin, että “kiistaksi kimpoutuneen” tilanteen yksityiskohtia on ollut vaikea hahmottaa.

Keskustelu onkin käynyt vilkkaana, ja kärkkäitäkin kommentteja on nähty jopa muiden hallituspuolueiden edustajilta. Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on kirjoittanut asiasta tiuhaan viime päivinä aikana. Opetusministerin mukaan olisi ollut toivottavaa, että uudistuksen valmistelua jatketaan.

Saarikko haluaa blogissaan todeta, että Grahn-Laasosen viime päivien lausuntoihin on ollut monilta osin helppo yhtyä. Hän myös kehuu perhevapaauudistuksesta vastanneen ministeriryhmän, jonka vetäjänä Saarikko itse toimi ja johon myös opetusministeri kuului, yhteistyötä.

Kiiteltyään Grahn-Laasosta bloginsa alussa, seuraavaksi Saarikko vetääkin kokoomuksen jos ei pää-, niin ainakin osasyylliseksi rahoituksen niukkuudelle.

– Reunaehdoillamme ei uunista ulos tulevia vaihtoehtoja montaa ollut. Valtiovarainministeri (Petteri) Orpo (kok.) painotti uudistukseen lähdettäessä sitä, että uudistus ei saa maksaa mitään, Saarikko toteaa.

Grahn-Laasonen on esittänyt julkisuudessa, että valtiovarainministeriö oli jo luvannut rahoitusratkaisun perhevapaauudistukseen. Saarikko ja ministeri Pirkko Mattila (sin.) eivät puolestaan ole kertomansa mukaan nähneet ainakaan lopullisia laskelmia kyseisistä rahoista.

Perhe- ja peruspalveluministeri toteaa uudistuksen ongelman ytimen olleen siinä, että kaikki se, mikä paperilla pelittää hyvin, ei käytäntöön vietynä aina toimi kuten halutaan.

Saarikko kertaa kirjoituksessaan, kuinka perhevapaatyöryhmän loppumetreillä käytiin läpi monen oppositioedustajankin peräänkuuluttamia vaikutusarvioita paketista.

– Ne käänsivät ajatteluni suunnan.

Saarikko kirjoittaa, että neuvotteluiden loppuvaiheessa pöydällä oli eri malleja, joiden kaikkien ydin oli isien ansiosidonnaisen vapaan tuplaamisessa. Hänen mukaansa tuosta vapaasta osa, noin 30 päivää, olisi otettu pois äitien käyttämistä nykymallin päivistä.

– Aito pidennys isyysvapaisiin pitäisi tulla työmarkkinajärjestöjen tuella – tämä palkkaan sidottu tuki kun on valtaosaltaan työntekijöiden ja työnantajien työtulovakuutuksen kautta rahoitettua.

– Tähän emme saaneet kuitenkaan vihreää valoa heiltä – ehkä asiaa ei sittenkään koettu tarpeeksi tärkeäksi juuri nyt, hän pohtii kirjoituksessaan.

Käsittelyssä olleet mallit olisivat Saarikon mukaan edellyttäneet isien nykyisten vapaiden käytön tason nelinkertaistumista yhdessä yössä, jotta malli olisi toiminut halutulla tavalla perheiden parhaaksi.

– En saattanut uskoa niin nopeaan rakennemuutokseen, vaikka miten olisin sitä toivonutkin. Työelämän asenteiden on pystyttävä muuttumaan lainsäädännön mukana.

Saarikko käsittelee myös perhevapaiden toista puolta eli kotihoidontukea. Hän toteaa sen olevan “poliittisesti kuuma ja hyvin arvolatautunut puheenaihe”.

– Sen ympäriltä on syytä puhkaista muutamia kuplia.

Ensimmäiseksi Saarikko toteaa, että perhevapaauudistuksella ei realistisesti voi tavoitella Elinkeinoelämän keskusliiton maalaamaa kymmenien tuhansien työllisten voittoa.

– Pöydässämme oli malleja, joiden vaikutus työllisyyteen arvioitiin noin 1000 henkilötyövuoden kokoiseksi. Kotihoidontuella pitkään olevat naiset ovat monesti heitä, joilla työmarkkina-asema ei ole hyvä ja koulutustausta on ohut. Kotona 3-vuotiaaksi asti lasta hoitavia äitejä on noin 5000. Valtaosassa perheistä molemmat vanhemmat palaavat työhön ennen lapsen 1,5 ikävuotta.

Saarikko arvioi, että hallituspuolueiden välillä on painotusero katsantokannassa.

– Vastaan sekä tasa-arvosta että perheiden asioista hallituksessa. En voi olla tekemässä uudistusta tasa-arvon nimissä, joka tosiasiassa olisi lyhyellä aikavälillä perheiden kukkarosta leikkaava, hän huomauttaa.

– Kannatamme siis samoja tavoitteita kaikki, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Suomalaisten perheiden pitää saada kokea, että me voitimme tässä.

Saarikko kirjoittaa, että pöydässä ollut malli olisi tarkoittanut kotihoidontukea pidempään hyödyntäville perheille satojen eurojen leikkausta kuukaudessa.

– Otetaan esimerkkiperhe, jolla on 2,5-vuotias lapsi ja hänellä 5-vuotias sisarus. Perheen töissä käyvä puoliso on pienituloinen. He saavat yhteiskunnalta nyt kokonaisuudessaan 584 euroa kuussa. Esitetyn uudistuksen mukaan he saisivat 200 euroa kuussa.

– Kokonaisuudessaan perhevapaauudistuksen vaikutusarviot ilman käyttäytymismuutoksia olisivat merkinneet keskituloisillekin perheille toimeentulon leikkausta. Myös nykyinen osa-aikatyön tuki olisi heikentynyt.

Saarikko toteaa blogitekstinsä loppupuolella, että häntä on viime päivinä syytetty vanhanaikaiseksi ajattelussaan. Hän sanoo jättävänsä arvopohjansa arvioinnin muille.

– Kuvaan vain vielä hiukan omaa ajatteluani. Kun lapsen tuloa innoissaan odottava perhe pohtii, kuka vauvan kanssa jää kotiin, ei ratkaisuun vaikuta maan hallituksen asettamat tavoitteet varhaiskasvatusasteen nostamisesta tai tasa-arvopyrkimyksistä. Keittiön pöydän ääressä lasketaan euroja, muun muassa naisten ja miesten palkkaeroista johtuen.

Keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt, että uudistus nostettaisiin esiin ensi hallitusneuvotteluissa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan totesi lauantaina, että hallituspuolueiden puheenjohtajat keskustelevat asiasta vielä maanantai-iltana.