Selkeä enemmistö Suomessa asuvista kokee, että rasismi vähentää heidän turvallisuuden tunnettaan, vaikka he itse eivät olisi rasismin kohteina. Punaisen Ristin teettämässä ja Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä valtaosa vastaajista ajatteli, että rasismi lisää vastakkainasettelua yhteiskunnassa.

86 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että rasismi heikentää yhteiskunnan turvallisuutta. Yhtä moni ajatteli, että rasismin torjuminen lisää kaikkien turvallisuutta Suomessa.

Kyselytutkimuksen vastaajista 90 prosenttia koki tärkeänä, että rasismiin puututaan. Lähes saman verran ihmisiä piti vakavana, että ihmiset kokevat rasismia Suomessa.

He, jotka eivät olleet puuttuneet rasismiin, nimesivät syiksi sen, että tilanne oli ohi nopeasti tai että he eivät tienneet, miten toimia.

– Rasismi ja syrjintä sulkevat ihmisiä ulos yhteisöistä. Kun puutumme niihin, vahvistamme luottamusta ja rakennamme sellaisia yhteisöjä ja yhteiskuntaa, joissa jokaisella on turvallisempi olla, toteaa Punaisen Ristin rasisminvastaisen toiminnan asiantuntija Sanna Saarto.

15-24-vuotiaista vastaajista 95 prosenttia oli kokenut tai todistanut rasismia. Eniten sitä havaittiin verkossa ja sosiaalisessa mediassa, joissa 86 prosenttia nuorista oli todistanut rasismia.

TUTKIMUKSEN mukaan kaikista vastaajista lähes 90 prosenttia piti vakavana asiana, että rasismi vaikuttaa lasten ja nuorten turvallisuuden tunteeseen Suomessa.

– Aiempien tutkimusten pohjalta tiedämme, että nuoret toivovat erityisesti aikuisilta puuttumista rasismiin. Rasismin kokeminen nuoruudessa voi vaikuttaa ihmiseen koko elämän ajan, Saarto sanoo.

Saarron mukaan rasismiin puuttuminen voi tuntua haastavalta, mutta se on todella tärkeää.

– Puuttua voi monilla tavoin: Pienillä eleillä tai sanoilla voi osoittaa tukensa rasismia kokevalle. Jokainen voi vaikuttaa myös käytäntöihin omissa yhteisöissään, esimerkiksi työpaikoilla tai harrastusporukoissa.

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Punaisen Ristin toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 16.-19. helmikuuta 1179 henkilöä, joista sadan äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tutkimuksen päätulosten tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan noin ± 3,1 prosenttiyksikköä.