Kyselyn perusteella Ukrainan tukemiselle sodassa Venäjää vastaan on kansainvälisesti yhä laaja tuki. Länsimaat erottuvat kuitenkin selvästi muista maista suhtautumisessa Ukrainaan.

Helmi-huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi verkossa vajaat 63  000 ihmistä 53 maasta. Suomi ei ollut mukana joukossa.

VASTAAJISTA 85 prosenttia piti tärkeänä, että heidän kotimaansa on demokratia. Hallintoon kohdistuvat odotukset eivät ole kuitenkaan täyttyneet, sillä vain vajaat 60 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä kotimaan demokratian tilaan.

Yhdysvaltain osalta vastaavat luvut olivat 77 ja 57 prosenttia.

Ukrainan tuen hiipumisesta huolestuneille kysely antaa lohduttavia uutisia. Kolmannes kaikista vastaajista on sitä mieltä, ettei ukrainalaisten tukemiseksi ole tehty tarpeeksi ja 46 prosenttia pitää nykyistä avun tasoa sopivana. Vain joka viides vastaaja kokee, että Ukrainaa on tuettu jo liiankin avokätisesti.

SUHTAUTUMISESSA Ukrainaan, Venäjään ja myös Kiinaan niin kutsuttu länsimaiden ryhmä erottuu kuitenkin selvästi muusta maailmasta. Siinä missä taloudellisten suhteiden katkaisemista Venäjään kannatetaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa, on enemmistö muualla – erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa – suhteiden säilyttämisen kannalla.

Sama kahtiajako ilmeni, kun ihmisiltä kysyttiin, kannattaisivatko he suhteiden katkaisemista Kiinaan, jos maa hyökkäisi Taiwaniin. Läntisissä demokratioissa ollaan yleisesti suhteiden katkaisemisen kannalla, muissa maissa taas ei. Suhteiden panemista jäihin kannatettiin muun muassa Kiinan suurimmissa kauppakumppaneissa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa.

Suhtautuminen Yhdysvaltoihin on kyselyn perusteella enemmän myönteinen kuin kielteinen. Eroa maiden välillä on kuitenkin huomattavasti: esimerkiksi Euroopassa käsitys Yhdysvalloista on selvästi negatiivinen Itävallassa ja huomattavan positiivinen Puolassa.

Selvimmin kuva Yhdysvalloista on heikentynyt muslimienemmistöisissä maissa, kuten Indonesiassa, Malesiassa ja Egyptissä. Samaan aikaan näiden maiden kansalaisten tuki Venäjälle ja Kiinalle on kasvanut.

EUROOPASSA puolestaan maahanmuutto on kansalaisten huolenaiheiden kärjessä, mistä se on pudottanut pois huolen ilmaston lämpenemisestä. Erityisen selvä muutos on Saksassa, missä peräti 44 prosenttia vastaajista haluaisi maan hallinnon keskittyvän ennen kaikkea muuta maahanmuuton vähentämiseen. Samaa mieltä on ilmastotoimien osalta vain joka neljäs vastaaja.

Kansainvälisesti kolmasosa vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on kolmen tärkeimmän haasteen joukossa mutta samalla vain 14 prosenttia vastaajista haluaa hallituksensa ottavan sen omalla tehtävälistallaan kolmen kärkeen.

Democracy Perception Index -kyselyssä vastaajia oli maittain noin 1  200. Otos valittiin tilastollisesti edustavaksi muun muassa iän, sukupuolen ja koulutustaustan perusteella. Kyselyn keskimääräinen virhemarginaali on kaikkien maiden osalta 2,9 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Kysely liittyy ensi viikolla Tanskassa pidettävään Copenhagen Democracy Summit -tapahtumaan, jonka puhujien joukossa on muun muassa ex-pääministeri Sanna Marin (sd.). Tapahtuman järjestävää Alliance of Democracies -järjestöä johtaa tanskalainen Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen.

Niilo Simojoki/STT