Kyselyn tuloksista ilmeni, että Suomessa sukupuolen moninaisuutta edustavat ihmiset kokevat edelleen osin karkeaakin syrjintää. Toisaalta positiivisia kokemuksia raportoitiin enemmän kuin aiemmin.

Tulosten tulkintaan vaikuttaa jossain määrin se, että osa syrjintäkokemuksista on vanhempia kuin nykyinen sukupuolen moninaisuuden kattava tasa-arvolaki on ollut voimassa. Tasa-arvolain uudistuksessa 2015 lakiin otettiin mukaan myös kielto syrjinnästä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Kyselyn tarkoitukseni oli hankkia tietoa syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi sekä uusia hyviä käytäntöjä, joilla työelämää saataisiin tasa-arvoisemmaksi. Kyselyyn vastaajia oli 114, joista 81:lla on vähintään aavistus siitä, että heidän transtaustansa tiedetään työpaikalla.

Alhainen koulutusaste ja pelkkä lukio on huomattavan yleinen. Tämä saattaa liittyä siihen, että energiaa kuluu paljon oman identiteetin työstämiseen, mikä hidastaa jatkokouluttautumista.

Syrjintäkokemukset olivat muita alueita yleisempiä pienillä paikkakunnilla ja Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pätkätöissä, joissa työntekijän asema on muutenkin melko turvaton.

Toisaalta hyvin merkittävä osa vastaajista ei kokenut minkäänlaista syrjintää ja osa kertoi ongelmatilanteiden ratkenneen järjestelmällisellä toiminnalla. Monet myös kertoivat esimiehen tai kollegojen tukeneen heidän identiteettiään.

Huomionarvoista on se, että aiemmassa tutkimuksessa ovat nousseet esiin työpaikkojen onnistumiset ja voimauttava elementti varsin vähäisessä määrin. Ainakin joissakin vastauksissa näkyi uuden lain hengen mukainen syrjimättömyyden kulttuuri työpaikoilla.

EU-maiden tuloksiin vertailtaessa Suomen syrjintätilanne on kyselyn perusteella hieman parempi muiden EU-maiden keskimääräisen tasoon nähden.

– Syrjintä tai sukupuoli-identiteetin salailu kuluttaa suuresti henkistä energiaa ja aiheuttaa alhaista työhön sitoutumista ja sairaslomia. Se myös heikentää työssä viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden asemaa parantavat toimet vaikuttavat myös muiden työntekijöiden työn tekoon ja työssä viihtymiseen. Työpaikka, jossa tuetaan moninaisuutta, tukee työntekijöiden hyvinvointia ja sitä kautta myös työn tuottavuutta, kyselyn tehneitä järjestöjä edustava Anukatariina Solanen sanoo tiedotteessa.

Järjestöt painottavat, että kyselyssä esiin nousseet syrjintäkokemukset eivät ole missään muodossa hyväksyttäviä. Ne osoittavat, että lainsäädännön ohjausvaikutus ei ole onnistunut ainakaan toistaiseksi lopullisessa tavoitteessaan. Siksi syrjinnän juurimiseksi on tehtävä työtä yhä päättäväisemmin.

– Toisaalta osan vastaajista kertomat positiiviset kokemukset todistavat, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ei ole välttämätön osa työelämää, ja että syrjintään voidaan oikeasti vaikuttaa. Syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä pitää tiedottaa edelleen nykyistä tehokkaammin, Solanen sanoo.