Noin kolmannes vastaajista kertoi pelkäävänsä suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan paljon tai erittäin paljon. Osuus oli sama vuoden 2020 kyselyssä.

-  Muutokset ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että susikanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille, kertoo tiedotteessa kyselytutkimuksesta vastannut erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

SUSILIFE on Luken, Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteinen hanke.

Lisäksi susialueilla huoli koirien turvallisuudesta on kasvanut.

Hieman yli puolet omistajista, jotka pitävät koiriaan vapaana susialueilla, kokevat suden koiralleen vähintään kohtalaisena uhkana. Neljä vuotta sitten omistajista näin ajatteli reilut 40 prosenttia.

Vanhemmat taas pitävät susia verrattain pienenä riskinä lapsilleen. Suurempana vaarana jälkikasvulleen he pitävät esimerkiksi tieliikennettä, tapaturmia tai vieraita ihmisiä.

Suden suojelun kannatus on hankkeen tiedotteen mukaan kasvanut. Toisaalta reilu kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että susia on metsästetty liian vähän viiden viime vuoden aikana.

KYSELYN perusteella kansalaiset luottavat susitiedon tuottajana eniten Lukeen, riistaviranomaisiin ja poliisiin. Vähiten luottoa löytyy sosiaaliseen mediaan. Tiedotusvälineistä vastaajat luottivat susitiedon osalta eniten Yleen.

Kyselyyn vastasi 2  000 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka asuvat Manner-Suomessa poronhoitoalueen eteläpuolella. Vastaajista puolet asui kunnissa, joissa susista on viimeisen vuoden aikana tehty eniten havaintoja.

Kysely toteutettiin kesäkuussa 2024 internetpaneelilla. Tulokset ovat hankkeen mukaan yleistettävissä vastaavaan väestönosaan.