Kotimaa
30.1.2026 12:10 ・ Päivitetty: 30.1.2026 12:10
Kysely: Valtaosa suomalaisista haluaa, että ihmisoikeusloukkaukset ja oikeusrikkomukset tuomitaan liittolaissuhteista riippumatta
Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin tulisi reagoida riippumatta siitä, onko kyseessä Suomen liittolaismaa vai ei. Tulos käy ilmi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon Taloustutkimukselta tilaamasta kyselystä.
Fingo pyysi vuoden 2025 lopuksi suomalaisia ottamaan kantaa väitteeseen ”Suomen tulee reagoida johdonmukaisesti kaikkien maiden ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, eikä sallia rikkomuksia liittolaisilta ja kumppaneilta mutta toisilta ei”.
Kyselyn vastaajista 74 prosenttia oli samaa mieltä ja 19 prosenttia eri mieltä väitteen kanssa.
– Kyselyn tuloksen valossa suomalaiset haluavat päättäjiltä arvopohjaista ulkopolitiikkaa, joka perustuu kansainvälisen oikeuden johdonmukaiseen soveltamiseen. Tulkintamme mukaan kansalaiset toivovat Suomen rakentavan maailmaa, jossa oikeusvaltioperiaate toteutuu ja vallankäyttö perustuu lakiin – ei diilivetoiseen mielivaltaan ja kavereiden suosimiseen.
– Suomen tulisikin edistää ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta myös silloin, kun liittolaiset ja kumppanit eivät niitä noudata. Muuten laki menettää elinvoimansa ja rapautuu – meidän kaikkien oikeuksien ja etujen kustannuksella, sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita tiedotteessa.
ERILAISIA ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia ovat tehneet viime vuosina niin Suomen kumppanit kuin muutkin valtiot. Niitä luetellaan Fingon tiedotteessa:
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on loukkaus itsenäisen valtion koskemattomuuteen, eli YK:n peruskirjan vastainen. Lisäksi Venäjä on syyllistynyt Ukrainassa sotarikoksiin, kuten kiduttamiseen sekä siviilien ja siviili-infrastruktuurin summittaiseen pommittamiseen.
Israel on syyllistynyt kansanmurhaan sekä sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Israelin miehitys rikkoo myös kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa.
Yhdysvaltojen uhkaus vallata Grönlanti tarvittaessa asevoimin on kansainvälisen oikeuden vastainen uhkaus ja rikkoo YK:n peruskirjaa. Iraniin kohdistuvat sotilaalliset uhkaukset ovat niin ikään YK:n peruskirjan vastaisia. Myös muun muassa ”maahanmuuttopoliisi” ICE:n mielivaltaiset toimet polkevat ihmisoikeuksia YK:n ja asiantuntijoiden, kuten Human Rights Watchin lausuntojen mukaan.
Kiina on syyllistynyt muun muassa muslimivähemmistöjen, kuten uiguurien, pidätyksiin, kidutukseen ja pakkotyöhön Xinjiangissa.
Suomen osalta pitkäaikainen epäkohta on Fingon mukaan muun muassa saamelaisten kohtelu, jota on selvitetty viime vuosina esimerkiksi totuus- ja sovintokomissiossa.
FINGON mukaan maailmanpolitiikassa olisi syytä vahvistaa jo sovittuja periaatteita.
– Suomi voisi osana turvallisuusneuvostokampanjaansa herättää keskustelua siitä, miten YK:n jäsenvaltiot voivat vahvistaa peruskirjan periaatteiden sitovuutta ja velvoittavuutta. Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi YK:n päätöksenteon demokratisointi ja kansainvälisten tuomioistuinten toimivallan vahvistaminen.
– YK:n perustamisen ajoilta juontuvat periaatteet ovat edelleen perusteltuja – ne tulee saada toteutumaan, kommentoi Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
Kyselyn aineiston keräsi Taloustutkimus 19.12.2025-30.12.2025 internet-paneelitiedonkeruuna. Vastaajia oli yhteensä 1096, ja aineisto on painotettu iän, sukupuolen, asuinalueen ja puoluekannatuksen (marraskuu 2025) mukaan kohderyhmää edustavaksi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.