Kyselyn mukaan kolmannes YAMK-tutkinnon suorittaneista toimi johto- ja esimiestehtävissä viisi vuotta valmistumisen jälkeen.

– Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa painopiste kohdistuu joko asiantuntijuuden syventämiseen omalla erityisalalla tai johtamis- ja esimiestehtäviin kehittymisessä. Ei siis ole yllättävää, että YAMK-tutkinnon suorittaneista merkittävä osa päätyy esimiestehtäviin valmistumisen jälkeen. YAMK-opinnot aloitetaan myös monesti siinä vaiheessa, kun paikka esimiestehtäviin työelämässä aukeaa, toteaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen erityisasiantuntija Samuli Maxenius tiedotteesa.

YAMK-tutkinnon positiivinen vaikutus urapolkuun näkyy myös kyselyn muissa tuloksissa. Kolme neljästä vastanneesta ilmoitti, että ovat tutkinnon suorittamisen jälkeen saaneet uuden työpaikan. Sama määrä vastaajista ilmoitti myös palkkatason nousseen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

TUOREESEEN kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia ilmoitti, että tutkinnon suorittaminen on parantanut heidän työmarkkina-asemaansa.

– Tulokset osoittavat, että YAMK-tutkinnolla on jo tunnistettu asema Suomen työmarkkinoilla. Maisterin tutkintonimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa vahvistaisi tunnettuutta edelleen, Maxenius huomauttaa.

Samaa mieltä on Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen. Hänen mukaansa 20 vuotta tänä vuonna täyttävät YAMK-tutkinnot tunnetaan työmarkkinoilla jo kohtalaisesti, mutta nimike aiheuttaa epäselvyyttä. Muissa Euroopan maissa ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot ovat jo nimeltäänkin maisterin tutkintoja ja suomalaisetkin tutkinnot ovat englanniksi master-tutkintoja.

– Meille on vaan jätetty tällainen nurkkakuntainen tapa. Maisterin tutkintonimike kertoisi selvästi, että kyseessä on yliopistojen maisterintutkintoon rinnastettava ylempi korkeakoulututkinto, Mielityinen korostaa huhtikuisessa tiedotteessa.

Hänen mielestään maisterin tutkintonimikkeen käyttöönotto olisi myös tasa-arvoteko.

– YAMK-tutkinnon suorittajat ovat yliopistomaistereita useammin perheistä, joissa kummallakaan vanhemmalla ei ole korkea-asteen tutkintoa. Ammattikorkeakouluista alueet myös saavat varmemmin osaajansa, sillä YAMK-tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin opiskelumaakuntiinsa. Näin he helpottavat koko Suomen osaajapulaa.

YLEMMÄN ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kasvamassa tulevina vuosina merkittävästi, sillä esimerkiksi viime vuonna koulutusohjelmissa opinnot aloitti yli 8 100 uutta opiskelijaa. Viime vuonna joka viides ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut valmistui ammattikorkeakoulusta.

Arenen mukaan YAMK-tutkinnot ovat myös merkittävässä roolissa koulutuksen tasa-arvon edistämisessä, sillä yli 40 prosentilla koulutusohjelmien opiskelijoista on ponnistanut korkeakouluopintoihin ammatillisen tutkinnon pohjalta.

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely päättyi 9. marraskuuta. Siihen vastasi 9 459 ammattikorkeakoulututkinnon ja 1 260 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2017 suorittanutta. Kyselyn vastausprosentti nousi edellisvuodesta 3 prosenttiyksiköllä 41,4 prosenttiin.