Kyselyn mukaan 64 prosenttia 18-29-vuotiaista harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos ei saisi tehdä etätöitä. 30-44-vuotiaistakin uutta työtä harkitsisi 55 prosenttia.

Työn joustavuus näyttää olevan tärkeää erityisesti nuorille. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan monet nuoret ovat valmiita tekemään töitä joustavasti, mutta odottavat, että myös työnantaja joustaa.

Hänen mukaansa etätyön tekeminen voi vaikeuttaa nuorten työntekijöiden pääsemistä sisälle työyhteisöön. Hiljainen tieto työpaikan arvoista ja pelisäännöistä ei siirry henkilöstöoppaiden kautta.

TYÖTERVEYSLAITOKSEN tutkimusprofessorin Jari Hakasen mukaan nuoret ovat Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen perusteella pyrkineet korona-ajan pitkityttyä lisäämään töissä työkaverisuhteita, mutta tuki on voinut vähentyä.

-  Nuoret kaipaavat sosiaalisuutta, mutta voivat erkaantua etätöissä työyhteisöstä.

Kantar Public toteutti kyselyn tammikuussa. Siihen vastasi runsaat 1  500 ihmistä, joista työllisiä oli runsaat tuhat. Tulosten virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hakasen mukaan työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei ole ainoa syy tehdä etätöitä, vaan myös kuormittuminen voi ajaa etätöihin. Hakanen kertoo, että nuoret ovat Työterveyslaitoksen tutkimuksissa osoittautuneet kaikkein kuormittuneimmaksi ryhmäksi työssäkäyvistä.

Muillakin kuin nuorilla on kuitenkin haasteita töissä jaksamisessa.

-  Työhyvinvointi ei ole palautunut sille tasolle, jolla se oli ennen koronaa. Työuupumusoireilu on jopa hieman nousussa, Hakanen sanoo.

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan hybridityötä tekevät voivat paremmin kuin pelkästään etätyötä tekevät. Hybridityöksi määritellään työ, jota tehdään työpaikalla 25-75 prosenttia ajasta.

HAKANEN muistuttaa, että etätyö on vain yksi asia, jota työntekijät arvostavat. Esimerkiksi kehittymismahdollisuuksilla, arvostuksella, uranäkymillä ja hyvällä johtamisella on myös merkitystä.

Hakanen näkee hybridityön ja etätyön yleistymisen ainutkertaisena muutoksena, jonka seurauksia työelämälle ei vielä tiedetä tarkkaan. Edellinen työelämän kriisi aiheutui 90-luvun lamasta, mutta ilmeni eri tavalla. Hakasen mukaan lama järisytti sekä niitä, jotka menettivät työnsä, että niitä, jotka saivat pitää sen.

Nyt tapahtunut muutos voi antaa työntekijöille ajatuksen siitä, että muutkin muutokset ovat mahdollisia.

-  Tämä herättää kysymyksen, onko työelämässä jotakin muutakin, jota vastaan työntekijät voisivat alkaa protestoida vaihtamalla työtä. Voisiko se olla esimerkiksi halu nelipäiväiseen työviikkoon?

PENTIKÄISEN mukaan myös työnantajat ovat suhtautuneet etätöiden tekemiseen myönteisesti. Suomen Yrittäjien syyskuussa yrittäjille tekemän kyselyn mukaan myönteinen suhtautuminen monipaikkatyöhön oli lisääntynyt selvästi 14 prosentilla vastaajista. Kuitenkin vain 25 prosenttia aikoi tuolloin lisätä pysyvästi monipaikkaista työskentelyä.

Jos työntekijöiltä kysytään, etätyö ei ole katoamassa mihinkään, mutta tarvittiin pandemia, että etätöiden tekemisestä tuli yleistä. Pentikäisen mukaan korona-aika lisäsi työpaikoilla luottamusta siihen, että työt hoituvat työpaikan ulkopuolelta.

-  Korona-aika oli luottamuskoulu, joka opetti monille työnantajille, että työntekijän ei tarvitse olla aina fyysisesti työpaikalla.

Työntekijöille tehdyn kyselyn vastaajista 66 prosenttia oli töissä yrityksissä ja loput esimerkiksi järjestöissä, kunnissa tai valtiolla. Puolet oli tehnyt etätöitä. 25 prosenttia oli ollut etätöissä koko ajan, ja neljä tai kolme päivää viikossa etätöitä tehneitä oli kumpiakin 16 prosenttia.

Etätöiden tekemistä halusi jatkaa osan viikosta 40 prosenttia ja koko ajan 15 prosenttia.

Mahdollisuus etätöihin ei kuitenkaan koske kaikkia. Kyselyn tulosten mukaan hyvinvointialueiden työntekijöistä vain 28 prosenttia oli tehnyt etätöitä.

Tämä selittyy sillä, että esimerkiksi hoitoalan töissä etätyö ei ole välttämättä mahdollista. Kuitenkin vain 17 prosenttia vastasi, että haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Eniten etätöitä oli tehty suurissa työpaikoissa ja valtiolla.

Heli Laakkonen / STT