SDP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuri kertoo, että kilpailu päätettiin järjestää, kun huomattiin, että muhimassa on 2000-luvun paras jäsenhankintavuosi. Edellinen ennätys on vuodelta 2004, mutta rima on asetettu vielä korkeammalle.

– Emme halunneet, että jäsenhankinta katkeaa kuntavaaleihin ja kesään, vaan jatkuisi läpi vuoden. Nyt olisi mahdollista tehdä jopa samantasoinen tulos kuin vuonna 1980. Silloin puolueen jäsenmäärä oli yli 100 000 ja kasvoi edellisestä vuodesta, Tuuri kertoo.

Tuurin mukaan vuoden loppuun mennessä tarvitaan 300-400 jäsentä, jotta tavoitteeseen päästään. Haaste on kova, mutta Tuurin mukaan kaikki osastot eivät ole vielä heränneet jäsenhankintakilpailuun.

– Aika usein kuulee, ettei jäsenhankinta ole pienillä paikkakunnilla mahdollista, että se onnistuu vain isoissa kaupungeissa. Tästä kilpailusta näkee, että jäsenhankinta on mahdollista ihan missä tahansa, kunhan sitä vain tehdään.

Kilpailussa on kolme sarjaa eri kokoisille osastoille. Suurimpien osastojen tavoitteena on kerätä loppuvuoden aikana kymmenen uutta jäsentä, keskisuurilla tavoite on viisi ja pienillä kaksi uutta jäsentä. Kisa käynnistyi syyskuun alussa ja päättyy vuodenvaihteeseen.

KYSYIMME jäsenhankinnan salaisuuksista kolmelta eri puolella Suomea toimivalta yhdistykseltä, jotka ovat menestyneet uusien jäsenten haalimisessa tänä vuonna. Moni asia vaikuttaa puolueen kiinnostavuuteen, mutta keinovalikoimassa yksi keino on ylitse muiden.

– Kysymättä harva liittyy jäseneksi, Oulun sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen järjestökoordinaattori Joni Meriläinen kiteyttää.

– Esimerkiksi syksyllä Seniorimessuille ja Hyvinvointimessuille osallistuville talkoolaisille painotettiin, että hyvän keskustelun päätteeksi muistetaan kysyä, olisiko kiinnostusta liittyä jäseneksi.

Meriläisen mukaan jäsenyyttä on ollut helppo markkinoida myös siksi, että viime puoluekokouksessa hyväksyttiin niin sanotun maistelujäsenyyden kokeilu. Puolueeseen on voinut nyt liittyä niin, että ensimmäisenä vuonna ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.

– Matalalla kynnyksellä voi liittyä jäseneksi ja tulla katsomaan, millaista tämä toiminta on.

Meriläisen luotsaama yhdistys on saanut koko vuoden aikana 39 uutta jäsentä, joista 11 on haalittu kilpailuajan puitteissa. Oulussa, kuten muuallakin Suomessa jäsenhankintaa on virkistänyt aina aktiivisuutta lisäävien kuntavaalien lisäksi valtakunnan politiikka.

– Ihmisillä on kerta kaikkiaan tarve sosialidemokraattisille arvoille. Tämän hallituksen arvot ja teot ovat alkaneet iskeä elämään niin, että ne ovat konkretisoituneet myös duunareille, Iisalmen sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Kauppinen kuvailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Joni Meriläinen pitää tärkeänä, että uusi jäsen toivotetaan heti tervetulleeksi. (Kuva: Oulun Demarit)

IISALMEN työväenyhdistyksen jäsenhankinnassa on ollut Kauppisen mukaan hyvä vauhti, kun koko vuoden aikana uusia jäseniä on saatu 31. Jäsenmäärä on noussut 36 prosenttia.

Aktiivista jäsenhankintaa tehtiin erityisesti kuntavaalien aikaan. Kauppinen luonnehtii Iisalmen vaalitulosta suoranaiseksi ihmeeksi, koska ehdokaslista oli varsin lyhyt. Hän arvioi, että sekä hyvän vaalituloksen että jäsenhankinnan veturina oli positiivisuus. Vaalikentillä oli mukavaa ja porukka hyvä – ja sen annettiin näkyä. Näkyvää yhteistyötä tehtiin myös keskustan kanssa.

– Kävimme toistemme teltoilla ja näytimme, että pystymme tekemään yhteistyötä myös politiikassa. Luulen, että paljon vaikutti positiivisuus ja ratkaisukeskeinen tulokulma – että ei yksistään nostettu ongelmia, vaan esitettiin myös ratkaisuja, Kauppinen kertoo.

Kauppinen halusi myös pitää huolta uusista tulokkaista – hän on tarjonnut apua ja tsemppiä vaalien aikaan ehdokkaille ja nyt valtuuston puheenjohtajana myös uusille valtuutetuille.

Positiivinen ja tukeva ote on tuottanut hedelmää. Kauppinen sai vaalien jälkeen yhteydenottoja ihmisiltä, jotka olivat aiemmin kieltäytyneet ehdokkuudesta, mutta ilmaisivat nyt halunsa lähteä ehdolle seuraavalla kerralla.

Kilpailun puitteissa uusia jäseniä on tullut muutama. Kauppinen arvioi, että kymmenen jäsenen haaliminen vuoden loppuun mennessä on hankalaa. Yritystä ei silti puutu.

– Koko ajan tehdään työtä ja kutsutaan ihmisiä kahville ja tapahtumiin. Eikä maailma onneksi lopu kilpailuaikaan! Minulla siintää jo vahvasti seuraavat kunnallisvaalit mielessä, Kauppinen sanoo ja huomauttaa, että pikavoittojen tavoittelun sijaan tärkeämpää on elää pitkällä tähtäimellä.

PIENTEN yhdistysten sarjassa Juupajoen Demarit on kasvattanut elokuun jälkeen jäsenmääräänsä 23:sta kolmella, joista kaikki ovat liittyneet jäsenhankintakilpailun aikana.

Onnistumisen salaisuutta kysyessä puheenjohtaja Simo Ripatti toteaa, että mitään erityisiä kikkoja ei ole ollut käytössä.

– Arjen kautta se käytännössä tulee – meidän aktiivien kohtaamisissa työpaikoilla, harrastuksissa ja muissa yhdistyksissä. Aktiiviporukka omalla esimerkillään näyttää, että tämä on toimintaa, jossa he itse viihtyvät ja haluavat olla mukana vaikuttamassa. Sitä kautta löytyy samanhenkisiä mukaan lisää.

Erityisesti pienillä paikkakunnilla haasteena on usein jäsenistön ikärakenne. Keski-ikä on korkea. Näin on Juupajoellakin. Ripatti pohtii, että ihmisten on helpointa kysellä mukaan omanikäisiään ihmisiä oman arkensa ympyröistä. Hän itse esimerkiksi osuu 40-vuotiaana työikäisten joukkoon.

– Meillä on selkeä kehittämisen tarve siinä, ettei meillä ole toiminnassa alle 30-vuotiaita, alle 20-vuotiaista puhumattakaan. Tarvitaan se ensimmäinen rohkea, aktiivinen henkilö, joka osuu siihen ikäryhmään, niin uskon, että sitä kautta tulisi pikkuhiljaa kasvua sinnekin.

Nuorisovaltuustot ovat epäpoliittisia, mutta niistä puolueet kalastelevat riveihinsä tulevaisuuden poliitikkoja. Myös Juupajoella on Ripatin mukaan pidetty tämä mielessä.

– Viime kuntavaalien aikaan kartoitettiin sellaisia, jotka olivat nuorisovaltuussa olleet aktiivisia, mutta siirtyneet jo eteenpäin. Heitä kontaktoitiin siltä osin kun tiedettiin, että saattaisi samanhenkisyyttä olla, ja kyseltiin ehdokkaaksi. Valitettavasti ainakaan näihin vaaleihin vielä ei lähtenyt.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pienemmilläkin paikkakunnilla jäsenhankinta onnistuu, Juupajoen Demareiden puheenjohtaja Simo Ripatti kertoo. (Kuva: Anna-Liisa Blomberg)

KUN uusi jäsen on saatu mukaan, miten hänestä pidetään kiinni? Tärkeää on huomioida uusi jäsen heti alusta alkaen ja osoittaa, että hän on tärkeä, Sanna Kauppinen sanoo. Kutsutaan mukaan tilaisuuksiin, käydään keskusteluja ja kysellään kuulumisia.

Samaa sanoo Joni Meriläinen, jolla on tapana kutsua uudet jäsenet kanssaan kahville. Siinä tutustutaan puolin ja toisin.

– Esimerkiksi nyt syksyn aikana aikalailla puolet uusista jäsenistä on käynyt kahvilla tai tuleville viikoille on sovittu kahvituksia.

Merkitystä on myös sillä, että jäsenille on tarjolla heille sopivaa ja mielekästä toimintaa. Meriläinen kertoo, että Oulussa avuksi toiminnan suunnittelussa on parin vuoden välein tehtävä jäsenkysely.

– Kysymme, minkälaista toimintaa jäsenistö kaipaa ja kuinka tyytyväisiä he ovat eri toimintoihin. Sitä kautta saadaan suoria vinkkejä jäseniltä.

Oulussa järjestetään muun muassa keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista poliittisista teemoista. Usein keskustelua alustaa asiantuntija tai vaikkapa aiheeseen perehtynyt johtava viranhaltija.

Iisalmessa erilaisia tapahtumia järjestetään Kauppisen mukaan melko paljon. Siihen pyritään, etteivät tapahtumat olisi pelkästään jäsenille tai valtuustoryhmälle. On järjestetty kinkkubingoa Citymarketin tyhjässä liiketilassa, joulupuurolle ja -myyjäisiin on kokoonnuttu työväentalolle.

– Semmoista ulospäin näkyvää tapahtumaa, missä näkyy Iisalmen demareiden positiivinen syke, Kauppinen kiteyttää.

Juupajoella toiminta on vähäisempää ja se pyörii pitkälti kuntapolitiikan ympärillä. Työväentalolla järjestetään satunnaisia tapahtumia esimerkiksi vappuna tai kun kansanedustaja vierailee kunnassa.

– Olemme näkyvästi kuntapolitiikassa mukana ja siihen liittyen on erilaisia paneeleja. Näin pienellä paikkakunnalla, kun monet tuntevat toisensa, ihmiset ovat myös suoraan yhteydessä valtuutettuihin. Kynnys on matala. Meillä on enemmän tällaista ruohonjuuritason toimintaa, Simo Ripatti kuvailee.