Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä luvut osoittavat, että Suomessa eletään nyt selvästi kulminaatiopisteessä.

– Saimme viime keväänä koronaiskun, joka on valumassa pikku hiljaa pitkäaikaistyöttömyydeksi, hän arvioi Akavan tilaisuudessa.

Hän siunaili sitä, että onneksi rokote on nyt tulossa, vaikkakin se tulee tuskallisen hitaasti.

Kangasharju kuvaili shokkien vaikutuksia.

Hän muisteli 1990-luvun lamaa, joka romahdutti niin bruttokansantuotteen kuin työllisyyden.

– Meillä tuhoutui silloin konkursseissa paljon pääomaa ja tuli hurjasti työttömiä lisää. Inhimillistä tuhoutuu paljon fyysistä pahemmin, kun työttömyys pitenee. Kyvyt ja halut tehdä työtä vähenevät nopeasti. Olemme juuri nyt tässä kulminaatiopisteessä, että ehtiikö pitkittyvä työttömyys alkaa tuhota inhimillistä pääomaa.

Hän vertasi myös Yhdysvaltojen ja Euroopan eroa.

– Suomi on tyypillinen Euroopan maa. Jos tulee shokki talouteen ja on työttömyyttä, niin työttömyys pysyy paljon pidempään ja korkeampana kun verrataan Yhdysvaltoihin, jossa työmarkkina on paljon joustavampi.

Kangasharju odottaa vaikeaa kevättalvea lomautuksissa ja työttömyydessä.

– Vaikka ihmisiä rokotetaan aina vain enemmän, ei kuitenkaan niin paljon, että pystyisimme palaamaan normaaliin elämään. Kunhan selvittäisiin jotenkin kesän korvalle, sitten helpottaisi.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi, että lomautettujen määrä ei nouse oleellisesti lähikuukausina, mutta ei kyllä laskekaan.

– Jos tilanne pitkittyy, voi tulla lisälomautuksia tai ne voivat vaihtua irtisanomisiksi.

Jo ennen koronakriisin alkua nousi kritiikkiä, miksi TE-palvelut eivät pysty palvelemaan paremmin korkeakoulutettuja.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder huomautti, että heille avoinna olevat työpaikat eivät välttämättä löydy ensimmäisenä TE-keskusten listoilta vaan yritysten sisältä. Hänen mukaansa TE-palveluissa on totuttu enemmän opastamaan niin sanottujen duunarityöpaikkojen haussa.

Työmarkkinajohtaja Katarina Murto muistutti, että TE-palvelujen resurssit ovat olleet koronakriisin aikana koetuksella.

– Mutta ilman muuta siellä pitäisi olla enemmän kohdennettuja palveluita ja myös korkeakoulutetuille omiaan.

Kangasharjun mielestä nyt olisi hyvä sauma kehittää juuri korkeakoulutettujen palveluita, varsinkin korkeakouluista juuri valmistuneille heidän siirtyessään opinahjosta työelämään.

– Kaikenlaisella koutsauksella olisi helposti suuria kansantaloudellisia vaikutuksia.

Akava esittääkin, että TE-palveluita pitää kehittää vastaamaan osaamistarpeisiin ja tuomaan esille tehokkaammin eri vaihtoehtoja kuten uraohjausta ja koulutusmahdollisuuksia lomautetuille. Akava tarkastelee erityisesti korkeakoulutettujen palvelutarjontaa keväällä tehtävässä Akava Works -selvityksessä.